Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Akateemisessa päivässä 22.3.2024 palkittiin vuoden dosenttina Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Tyks Laboratoriot -tulosryhmäjohtaja, Turun yliopiston lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Antti Hakanen.
Raskauden aikainen ylipaino ja erityisesti lihavuus aiheuttavat muutoksia äidin fysiologiassa ja lisäävät riskiä raskauskomplikaatioihin, kuten raskausdiabetekseen, selviää Noora Houtun Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
MSc Sina Tadayon tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Clever-1-molekyylin merkitystä imusolujen liikenteessä ja aktivoinnissa. Tutkimus kumosi vuosikymmeniä vallalla olleen käsityksen siitä, miten valkosolut kulkeutuvat pernaan. Immuunipuolustuksen kannalta tärkeät valkosolut kulkevat pernaan punaisen ytimen verisuonien kautta, toisin kuin aiemmin on luultu. Tutkimuksen tulokset on hyödynnettävissä uusien lääkeaineiden kehityksessä.
Sami Pietilä totesi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että massaspektrometrian DIA-menetelmä soveltuu suolistomikrobiston analyysiin ja parantaa tulosten toistettavuutta verrattuna nykyisin käytössä olevaan menetelmään.
Essi Laajala on osoittanut Turun yliopistossa toteutetussa väitöstutkimuksessaan ensimmäistä kertaa, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveenä pysyvien lasten verinäytteissä on havaittavissa geenien ilmentymisen eroja jo hyvin varhain. Erot ovat nähtävissä jopa ennen taudin puhkeamista edeltävien tyypin 1 diabetekselle tyypillisten autovasta-aineiden ilmaantumista vereen. Tyypin 1 diabeteksen oireita edeltävien mahdollisimman varhaisten molekyylimekanismien ymmärtäminen on avainasemassa, jotta voitaisiin löytää keinoja taudin etenemisen pysäyttämiseksi.
Mohd Moin Khan tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa CIP2A-molekyyliä, jonka on esitetty olevan sovelias kohdemolekyyli syöpähoitojen kehittämiseen. Khanin tutkimustulosten perusteella CIP2A on merkittävä keskeisten immuunijärjestelmän solujen, T-auttajasolujen, toiminnan säätelijä. Väittelijän mukaan seuraavaksi tulisi tutkia CIP2A:n merkitystä esimerkiksi MS-taudissa ja immuunisolujen taistelussa syöpää vastaan.
InFLAMES-lippulaivan (Innovation Ecosystem based on the Immune System) tohtorimoduuli tarjoaa immunologiaan liittyvää koulutusta lippulaivan parissa työskenteleville väitöskirjatutkijoille. Tältä sivulta löytyy tietoa moduulin sisällöstä, suorittamisesta ja hakuprosessista.
Verisuonissa tärkeän CD73-entsyymin rooli ihmisen imuteissä on ollut epäselvä. MSc Dominik Eichin selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten tämä lukuisten syöpäkokeidenkin kohteena oleva entsyymi vaikuttaa imuteissä. Tulosten perusteella entsyymillä on tärkeä tehtävä immuunivasteen syntymisessä.
Perintötekijät HLA-A*24, HLA-B*39:01 ja HLA-B*39:06 altistavat suomalaislapsia tyypin 1 diabetekselle. Kyseiset geenimuodot vaikuttivat erityisesti tyypin 1 diabetesta edeltävän esidiabeteksen loppuvaiheessa, jolloin ne nopeuttavat siirtymää kliiniseen diabetekseen. Mari-Liis Mikkin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tyypin 1 diabetekseen johtava prosessi saattaa olla erilainen eri ihmisillä.
FM Ruth Fair-Mäkelä löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia tapoja, joilla imusolmukkeen lymfaendoteelisolut säätelevät valkosolujen ja vasta-aineiden kulkua imusolmukkeeseen. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa siitä, miten imusolmuke säätelee siihen kohdistuvaa liikennettä solutasolla ja antavat uusia mahdollisuuksia muun muassa terapeuttisten vasta-aineiden hyödyntämiseen.