Asiasana: Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ihmisen suoliston mikrobistoa voidaan tutkia massaspektrometrian DIA-menetelmällä (Väitös: FM Sami Pietilä, 13.1.2022, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Sami Pietilä totesi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että massaspektrometrian DIA-menetelmä soveltuu suolistomikrobiston analyysiin ja parantaa tulosten toistettavuutta verrattuna nykyisin käytössä olevaan menetelmään.

Merkit tyypin 1 diabeteksen kehittymisestä voivat näkyä veressä jo vuosia ennen kliinisiä oireita (Väitös: DI Essi Laajala, 17.12.2021, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Essi Laajala on osoittanut Turun yliopistossa toteutetussa väitöstutkimuksessaan ensimmäistä kertaa, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveenä pysyvien lasten verinäytteissä on havaittavissa geenien ilmentymisen eroja jo hyvin varhain. Erot ovat nähtävissä jopa ennen taudin puhkeamista edeltävien tyypin 1 diabetekselle tyypillisten autovasta-aineiden ilmaantumista vereen. Tyypin 1 diabeteksen oireita edeltävien mahdollisimman varhaisten molekyylimekanismien ymmärtäminen on avainasemassa, jotta voitaisiin löytää keinoja taudin etenemisen pysäyttämiseksi.

Syöpähoitojen kannalta lupaavana pidetyllä molekyylillä on keskeinen rooli immuunijärjestelmässä (Väitös: MSc Mohd Moin Khan, 3.12.2021, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Mohd Moin Khan tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa CIP2A-molekyyliä, jonka on esitetty olevan sovelias kohdemolekyyli syöpähoitojen kehittämiseen. Khanin tutkimustulosten perusteella CIP2A on merkittävä keskeisten immuunijärjestelmän solujen, T-auttajasolujen, toiminnan säätelijä. Väittelijän mukaan seuraavaksi tulisi tutkia CIP2A:n merkitystä esimerkiksi MS-taudissa ja immuunisolujen taistelussa syöpää vastaan.

InFLAMES -tohtorimoduuli

InFLAMES-lippulaivan (Innovation Ecosystem based on the Immune System) tohtorimoduuli tarjoaa immunologiaan liittyvää koulutusta lippulaivan parissa työskenteleville väitöskirjatutkijoille. Tältä sivulta löytyy tietoa moduulin sisällöstä, suorittamisesta ja hakuprosessista.

Huomaathan, että tohtorimoduulin käytännön järjestelyt ovat tällä hetkellä työn alla, joten nämä sivut päivittyvät jatkuvasti.

 

Imutiet säätelevät puolustusvasteen voimakkuutta (Väitös: MSc Dominik Eichin, 29.1.2021, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Verisuonissa tärkeän CD73-entsyymin rooli ihmisen imuteissä on ollut epäselvä. MSc Dominik Eichin selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten tämä lukuisten syöpäkokeidenkin kohteena oleva entsyymi vaikuttaa imuteissä. Tulosten perusteella entsyymillä on tärkeä tehtävä immuunivasteen syntymisessä.

Perintötekijät vaikuttavat suomalaislasten kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen (Väitös: FM Mari-Liis Mikk, 11.12.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Perintötekijät HLA-A*24, HLA-B*39:01 ja HLA-B*39:06 altistavat suomalaislapsia tyypin 1 diabetekselle. Kyseiset geenimuodot vaikuttivat erityisesti tyypin 1 diabetesta edeltävän esidiabeteksen loppuvaiheessa, jolloin ne nopeuttavat siirtymää kliiniseen diabetekseen. Mari-Liis Mikkin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tyypin 1 diabetekseen johtava prosessi saattaa olla erilainen eri ihmisillä. 

Väittelijä löysi uusia valkosoluliikennettä ja vasta-aineiden kulkua sääteleviä mekanismeja (Väitös: FM Ruth Fair-Mäkelä, 23.10.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Ruth Fair-Mäkelä löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia tapoja, joilla imusolmukkeen lymfaendoteelisolut säätelevät valkosolujen ja vasta-aineiden kulkua imusolmukkeeseen. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa siitä, miten imusolmuke säätelee siihen kohdistuvaa liikennettä solutasolla ja antavat uusia mahdollisuuksia muun muassa terapeuttisten vasta-aineiden hyödyntämiseen.

Väittelijä paljasti uutta tietoa T-solujen säätelystä (Väitös: FM Kartiek Kanduri, 5.6.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Kartiek Kanduri löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan useita uusia tekijöitä, jotka voivat säädellä T-solujen erilaistumista ja toimintaa. T-solujen toiminnan säätelyn ymmärtäminen tarjoaa uusia keinoja immuunivälitteisten tautien hoitamiseksi.  

Borreliabakteerin taudinaiheuttamiskyvystä uutta tietoa (Väitös: FM Julia Cuellar, 13.3.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.

Valkosoluliikennettä säädellään PLVAP-siivilän avulla (Väitös: FM Norma Jäppinen, 11.10.2019, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Turun yliopistossa väittelevä Norma Jäppinen tarkasteli väitöskirjassaan veri- ja imusuoniston sisintä solukerrosta, endoteelia. Väittelijä osoitti, että tietyissä endoteelisoluissa ilmentyvä proteiini PLVAP on ensiarvoisen tärkeä sekä immuunipuolustuksen solujen liikkumiselle, että niiden oikealle kokoonpanolle aikuisissa kudoksissa.