lääketieteellinen tutkimus (9)

Imutiet säätelevät puolustusvasteen voimakkuutta (Väitös: MSc Dominik Eichin, 29.1.2021, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Verisuonissa tärkeän CD73-entsyymin rooli ihmisen imuteissä on ollut epäselvä. MSc Dominik Eichin selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten tämä lukuisten syöpäkokeidenkin kohteena oleva entsyymi vaikuttaa imuteissä. Tulosten perusteella entsyymillä on tärkeä tehtävä immuunivasteen syntymisessä.

Puolustusvaste syntyy imusolmukkeissa, joita ihmisellä on useita satoja ympäri kehoa keräämässä elimistöön tulleita taudinaiheuttajia ja niitä kuljettavia soluja. Taudinaiheuttajat ja niitä kuljettavat dendriittisolut pääsevät kehon ääriosista imusolmukkeisiin imuteitä pitkin, kun taas taudinaiheuttajia tuhoaviksi koulutettavat immuunisolut pääsevät imusolmukkeisiin verenkierrosta. 

– Oiva esimerkki mekanismista on likaisen tikun pistäminen sormeen. Piston seurauksena imusuonisto tulehtuu, mikä näkyy ihon pinnan punertumisena. Samalla kainalon imusolmuke kipeytyy ja suurentuu soluliikenteen lisääntyessä ja immuunivasteen syntyessä, Dominic Eichin selittää.

Imutiet ilmentävät runsaasti CD73-nimistä entsyymiä, joka on välttämätön haitallisen verisuonten kudokseen vuotamisen ehkäisyssä. Aikaisemmat tutkimukset eivät ole kuitenkaan pystyneet selvittämään, miten tämä entsyymi toimii ihmisen imuteissä. Tutkijat ovat toistaiseksi kyenneet ainoastaan toteamaan, että entsyymin rooli imuteissä ei ole sama kuin verisuonissa. 

Eichin osoitti väitöstutkimuksessaan, että CD73-entsyymin poistaminen geenitekniikalla aktivoi imutiesolut, jotka sitten ärhäköittävät imuteissä kulkevat dendriittisolut. 

– Tästä voitiin päätellä, että imuteiden CD73-entsyymi on kontrolloimassa immuunivastetta imusolmukkeissa siten, että se pitää imutiet ja niissä liikkuvat dendriittisolut juuri sopivassa valmiustilassa optimaalisen immuunivasteen syntymiselle, Eichin kertoo.

CD73-entsyymiä ilmentyy suoniston lisäksi muissakin solutyypeissä kuten säätelijäimusoluissa. Se on myös kohdemolekyylinä useissa käynnissä olevissa kliinisissä syöpäkokeissa, joissa sen immuunipuolustusta salpaava vaikutus halutaan estää vasta-aineilla. Näin pyritään aktivoimaan puolustusmekanismi tuhoamaan syöpä. 

Osana väitöstutkimustaan Eichin tutki vasta-aineiden vaikutusta CD73-entsyymin toimintaan sekä imu- että verisuonen soluissa. 

– Oli yllättävää ja samalla huojentavaa havaita, että vasta-ainekäsittelyllä ei ollut samanlaista dramaattista vaikutusta kuin koko molekyylin geneettisellä poistamisella. Tästä voidaan päätellä, että nyt kokeissa olevat vasta-ainehoidot eivät luultavasti tule aiheuttamaan vakavia sivuvaikutuksia imuteissä tai verisuonistossa, Eichin iloitsee.

***

MSc Dominik Eichin esittää väitöskirjansa ”Immunoregulatory roles of CD73 in lymphatic endothelial and myeloid cells” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.1.2021 klo 12.00. 

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Pipsa Saharinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena akateemikko Sirpa Jalkanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Luotu 22.01.2021 | Muokattu 22.01.2021