Asiasana: Molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (TuDMM)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Perinnölliset geenivirheet ANO7-geenissä altistavat aggressiiviselle eturauhassyövälle (Väitös: FM Elina Kaikkonen, 13.3.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Suurin osa eturauhassyöpätapauksista etenee hitaasti, eikä välttämättä aiheuta juurikaan oireita. Jotkut tapauksista ovat kuitenkin aggressiivisia, jolloin syöpä etenee nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä. FM Elina Kaikkonen löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan perinnöllisiä geenivirheitä, joiden avulla voidaan mahdollisesti erottaa aggressiiviset eturauhassyövät hitaasti etenevistä syövistä. 

Borreliabakteerin taudinaiheuttamiskyvystä uutta tietoa (Väitös: FM Julia Cuellar, 13.3.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.

Väittelijä kehitti uuden testin influenssa- ja RS-viruksen varhaislapsuudessa aiheuttaman tautitaakan selvittämiseen (Väitös: MSc. Anna Kazakova, 13.12.2019, virusoppi)

Turun yliopistossa väittelevä Anna Kazakova kehitti uuden, kustannustehokkaan ja vähemmän aikaa vievän monianalyyttimääritystestin, jota voidaan hyödyntää laaja-alaisesti virusinfektioiden diagnosoinnissa ja rokotteiden immuunivasteen mittaamisessa. Kazakova käytti uutta testiä selvittäessään varhaislapsuuden yleisten hengitysinfektioiden esiintyvyyttä ja tautitaakkaa sekä analysoidessaan influenssarokotteiden aikaansaamaa immuunivastetta aikuisilla. 

Valkosoluliikennettä säädellään PLVAP-siivilän avulla (Väitös: FM Norma Jäppinen, 11.10.2019, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Turun yliopistossa väittelevä Norma Jäppinen tarkasteli väitöskirjassaan veri- ja imusuoniston sisintä solukerrosta, endoteelia. Väittelijä osoitti, että tietyissä endoteelisoluissa ilmentyvä proteiini PLVAP on ensiarvoisen tärkeä sekä immuunipuolustuksen solujen liikkumiselle, että niiden oikealle kokoonpanolle aikuisissa kudoksissa.

Immunologisen tiedon lisääntyminen voi muuttaa virtsarakon syövän hoitoa ja diagnostiikkaa (Väitös: LL Minna Tervahartiala, 20.9.2019, lääketieteellinen immunologia ja mikrobiologia)

Virtsarakon syövän ennuste vaihtelee taudin vaikeusasteen mukaan. LL Minna Tervahartialan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että immunologiset tekijät voivat ennustaa virtsarakon syövän taudinkulkua ja hoitojen vastetta, ja helpottaa näin oikean hoidon valintaa.

Genomin pimeän puolen pitkät ei-koodaavat RNA:t säätelevät ihon okasolusyövän kasvua ja leviämistä (Väitös: FM Minna Piipponen, 9.8.2019, iho- ja sukupuolitautioppi)

Ihosyövät ovat yleisimpiä syöpiä maailmassa ja niiden esiintyvyys on kasvussa. FM Minna Piipponen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ihon levyepiteelisyövässä (okasolusyövässä) poikkeuksellisesti ilmentyvien, aiemmin tuntemattomien pitkien ei-koodaavien RNA-molekyylien merkitystä ihosyövän kehittymisessä. Tutkimuksessa löydetyt ja karakterisoidut pitkät ei-koodaavat RNA:t, PICSAR ja PRECSIT, voivat toimia uusina spesifisinä merkkiaineina nopeasti etenevän tai leviävän okasolusyövän havaitsemisessa sekä uusien hoitomuotojen kohteina.

Suolistomikrobiston epätasapaino voi aiheuttaa maksan rasvoittumista (Väitös: FM Anniina Keskitalo, 14.6.2019, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Anniina Keskitalo tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan suolistobakteerien roolia ei-alkoholiperäisen rasvamaksan synnyssä ja ehkäisyssä. Tutkimus osoitti, että suolistomikrobistoa muokkaamalla voidaan vaikuttaa hiirten aineenvaihduntaan ja maksan rasvoittumiseen. Tulokset antavat viitteitä siitä, että tietyt suolistobakteerit saattavat pystyä suojaamaan rasvamaksalta, kun taas epäsuotuisat suolistomikrobiston muutokset voivat olla haitaksi maksan terveydelle.

Väittelijä selvitti neurofibromatoosi-sairauden etenemistä solutasolla (Väitös: insinööri (YAMK) Paula Pennanen, 8.6.2019, solubiologia ja anatomia)

Perinnölliseen neurofibromatoosiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, joten on tärkeää tuntea tarkemmin sairauteen liittyvät solutapahtumat. Paula Pennanen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että neurofibromatoosiin liittyvien ihon hyvälaatuisten kasvainten solujen jakautuminen lisääntyy huomattavasti sukupuolihormonien vaikutuksesta. Pennanen tutki luunsyöjäsolujen muodostumista säätelevää soluviestintää ja havaitsi, kuinka tumat voivat siirtyä solusta toiseen.

Sidekudosmolekyyli dekoriinin geeniterapia tarjoaa uuden mahdollisuuden taistella syöpiä vastaan tulevaisuudessa (Väitös: FM Marie Nyman, 11.5.2019, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

FM Marie Nyman tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan soluväliaineen keskeisen sidekudosmolekyylin dekoriinin ilmentymistä ja merkitystä ihmisen epiteeliperäisissä syövissä. Tutkimuksessa selvisi, että virtsarakon syövän, paksusuolisyövän tai ulkosynnyttimien syöpien syöpäsolut eivät ilmentäneet dekoriinia. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että dekoriiniin perustuvalla geeniterapialla on mahdollista ehkäistä tutkittuja syöpiä edustavien solujen pahanlaatuista käyttäytymistä soluviljelyolosuhteissa.