Asiasana: Molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (TuDMM)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Normaali spermantuotanto vaatii solujen yhteistyötä (Väitös: MSc Sheyla Cisneros Montalvo, 27.11.2020, fysiologia)

Miesten siemennesteen laatu on huonontunut maailmanlaajuisesti, ja tämä on johtanut miesten hedelmällisyyden häiriöiden lisääntymiseen. Siittiötuotanto on monimutkainen prosessi, jonka aikana solun jakaantuminen, erilaistuminen ja solukuolema ovat tarkoin säädeltyjä. MSc Sheyla Cisneros Montalvo tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan säätelijäproteiineja, jotka ohjaavat kiveksen kehitystä ja siittiötuotantoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siittiötuotannon säätelymekanismeista. 

Väittelijä löysi uusia lupaavia sydänsairauksien hoitokohteita (Väitös: LL Juho Heliste, 27.11.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta ovat hoitojen kehittymisestä huolimatta edelleen tappavia ja alihoidettuja sairauksia. Uusia potentiaalisia lääkehoidon kohteita ja tautiriskiä ennustavia geenitekijöitä voidaan tunnistaa perustutkimuksen laajoilla seulontamenetelmillä, selviää LL Juho Helisteen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa tunnistettiin lupaavia, suoraan lääkityskohteiksi sopivia sydänsoluissa esiintyviä molekyylejä.

Hedelmöityskykyisen siittiön muodostus vaatii tarkkaa geenisäätelyä (Väitös: MSc Ram Prakash Yadav, 30.10.2020, fysiologia)

Miesten sukusolujen erilaistuminen on koko hedelmällisen iän jatkuva monimutkainen prosessi, jonka laatua pitää tarkasti säädellä. Näin voidaan taata hedelmöityskykyisten siittiöiden tuotanto. MSc Ram Prakash Yadav tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan siittiön kehittymistä ja miesten hedelmällisyyttä sääteleviä mekanismeja. Tulokset valottavat hedelmällisyyden mekanismeja ja auttavat ymmärtämään hedelmättömyyden syitä.

Nykyaikainen perimäntutkimus voi auttaa tunnistamaan Alzheimerin taudin (Väitös: FM Mikko Konki, 23.10.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Alzheimerin tautiin liittyviä epigeneettisiä merkkiaineita voidaan havaita aivokudoksen lisäksi myös veressä, selviää FM Mikko Konkin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Nykyaikaisten perimäntutkimusmenetelmien avulla havaittavat merkkiaineet antavat uutta tietoa Alzheimerin taudin mekanismeista ja voivat tulevaisuudessa helpottaa taudin diagnosointia.

Väittelijä löysi uusia valkosoluliikennettä ja vasta-aineiden kulkua sääteleviä mekanismeja (Väitös: FM Ruth Fair-Mäkelä, 23.10.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Ruth Fair-Mäkelä löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia tapoja, joilla imusolmukkeen lymfaendoteelisolut säätelevät valkosolujen ja vasta-aineiden kulkua imusolmukkeeseen. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa siitä, miten imusolmuke säätelee siihen kohdistuvaa liikennettä solutasolla ja antavat uusia mahdollisuuksia muun muassa terapeuttisten vasta-aineiden hyödyntämiseen.

Väittelijä paljasti uutta tietoa T-solujen säätelystä (Väitös: FM Kartiek Kanduri, 5.6.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Kartiek Kanduri löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan useita uusia tekijöitä, jotka voivat säädellä T-solujen erilaistumista ja toimintaa. T-solujen toiminnan säätelyn ymmärtäminen tarjoaa uusia keinoja immuunivälitteisten tautien hoitamiseksi.  

Perinnölliset geenivirheet ANO7-geenissä altistavat aggressiiviselle eturauhassyövälle (Väitös: FM Elina Kaikkonen, 13.3.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Suurin osa eturauhassyöpätapauksista etenee hitaasti, eikä välttämättä aiheuta juurikaan oireita. Jotkut tapauksista ovat kuitenkin aggressiivisia, jolloin syöpä etenee nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä. FM Elina Kaikkonen löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan perinnöllisiä geenivirheitä, joiden avulla voidaan mahdollisesti erottaa aggressiiviset eturauhassyövät hitaasti etenevistä syövistä. 

Borreliabakteerin taudinaiheuttamiskyvystä uutta tietoa (Väitös: FM Julia Cuellar, 13.3.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.

Väittelijä kehitti uuden testin influenssa- ja RS-viruksen varhaislapsuudessa aiheuttaman tautitaakan selvittämiseen (Väitös: MSc. Anna Kazakova, 13.12.2019, virusoppi)

Turun yliopistossa väittelevä Anna Kazakova kehitti uuden, kustannustehokkaan ja vähemmän aikaa vievän monianalyyttimääritystestin, jota voidaan hyödyntää laaja-alaisesti virusinfektioiden diagnosoinnissa ja rokotteiden immuunivasteen mittaamisessa. Kazakova käytti uutta testiä selvittäessään varhaislapsuuden yleisten hengitysinfektioiden esiintyvyyttä ja tautitaakkaa sekä analysoidessaan influenssarokotteiden aikaansaamaa immuunivastetta aikuisilla.