Asiasana: Molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (TuDMM)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkitut kausi-influenssarokotteet antoivat hyvän suojan pandeemista influenssa A -virusta ja sen jälkeläisviruksia vastaan (Väitös: FM Anu Haveri, 9.12.2022, virusoppi)

Suuren muuntautumiskykynsä vuoksi influenssa A -virukset aiheuttavat vuosittain epidemioita ja ne ovat aiheuttaneet myös useita pandemioita. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa FM Anu Haveri optimoi menetelmän, jota hän hyödynsi kausi-influenssarokotteiden ja lintuinfluenssarokotteiden synnyttämän immuniteetin tutkimisessa. Influenssarokote antaa suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta.

Tutkimuksessa löydettiin uusia syöpä- ja kantasoluja ohjailevia mekanismeja – Löydöksistä voi olla hyötyä syöpälääkkeiden ja kantasoluhoitojen kehityksessä (Väitös: FM Maria Taskinen, 28.10.2022, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

FM Maria Taskisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin syöpä- ja kantasolujen toimintaa. Tutkimuksessa osoitettiin MASTL-nimisen proteiinin säätelevän syöpäsolujen tarttumis- ja liikkumiskykyä, jotka ovat tärkeitä syövän leviämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten solujen tarttuminen tukee kantasolujen toimintaa. Tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä sekä syöpälääkekehityksessä, että kantasolujen avulla tehtävässä tautien mallintamisessa ja hoidossa.

Laajempi ymmärrys solujen toiminnasta verisuonten uudismuodostuksessa tuo uudet hoitomuodot askeleen lähemmäksi potilaita (FM Liina Uusitalo-Kylmälä, 14.10.2022, solubiologia ja anatomia)

Liina Uusitalo-Kylmälän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa selvitettiin verisuonten uudismuodostusta solu- ja molekyylitasolla. Solujen välisten vuorovaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta soluja voidaan tulevaisuudessa paremmin hyödyntää kliinisessä käytössä esimerkiksi tehostamassa uudisverisuonitusta kudossiirteessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin puolustussolujen toimintaa – Tuloksia voidaan hyödyntää immuunipuolustuksen säätelyn tutkimuksissa (Väitös: FM Marika Runsala, 30.9.2022, patologia)

FM Marika Runsalan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kuvaillaan solurakennetta, joka saattaa edesauttaa nopean immuunipuolustuksen saavuttamisessa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös proteiineja, jotka saattavat säädellä imusolujen toimintatehokkuutta. Tutkimustulokset antavat uutta tietoa puolustussolujen toiminnasta ja tulokset voivat auttaa tulevaisuudessa myös ymmärtämään muun muassa allergioita ja autoimmuunisairauksia aiempaa paremmin.

Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, miten valkosolut siirtyvät pernaan – Tulokset hyödynnettävissä uusien lääkeaineiden kehityksessä (Väitös: MSc Sina Tadayon, 21.9.2022, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

MSc Sina Tadayon tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Clever-1-molekyylin merkitystä imusolujen liikenteessä ja aktivoinnissa. Tutkimus kumosi vuosikymmeniä vallalla olleen käsityksen siitä, miten valkosolut kulkeutuvat pernaan. Immuunipuolustuksen kannalta tärkeät valkosolut kulkevat pernaan punaisen ytimen verisuonien kautta, toisin kuin aiemmin on luultu. Tutkimuksen tulokset on hyödynnettävissä uusien lääkeaineiden kehityksessä.

Bakteriofageihin perustuvat biosensorit osoittautuivat tehokkaiksi tautien luokittelussa (Väitös: FM Janne Kulpakko, 22.6.2022, solubiologia ja anatomia)

Bakteriofageihin perustuvat biosensorit avaavat uusia mahdollisuuksia tautien luokitteluun. Janne Kulpakon Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tutkittiin bakteriofagehin perustuvia biosensoreita mikrobien ja biomarkkereiden havaitsemisessa. Tutkimus osoitti, että bakteriofagit osoittautuivat lupaaviksi biosensoreiksi yhdessä erilaisten luminesenssin sammuttajien kanssa.

Filovirusten VP24-proteiini heikentää luontaista immuniteettivastetta (Väitös: LL Felix He, 10.6.2022, virusoppi)

LL Felix He osoitti väitöstutkimuksessaan filovirusten heikentävän luontaista immuniteettivastetta vähentämällä RIG-I:n kaltaisten reseptorien aktivoitumista, mikä johtaa heikentyneeseen interferonivasteeseen, ja filovirusten VP24-proteiinit vaikuttivat tyypin I ja III interferoni-geeniekspressioon.

Väitöstutkimuksesta uutta tietoa luunmuodostuksen transkriptionaalisesta säätelystä (Väitös: FM Vappu Nieminen-Pihala, 30.4.2022, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Ebf-transkriptiotekijät tunnetaan mesenkymaalisten kantasolujen säätelijöinä. Ne vaikuttavat niin rasvasolujen, hermosolujen kuin luuta muodostavien solujen, osteoblastien, erilaistumiseen. Kohdentamalla Ebf1- ja Ebf2-transkriptiotekijöiden poistogeenisyys osteoblastien esiasteisiin, FM Vappu Nieminen-Pihalan väitöstutkimuksessa pystyttiin aiempaa tarkemmin selvittämään näiden merkitystä ja yhteisvaikutuksia luunmuodostuksessa.

Tutkimuksesta uutta tietoa B-solujen aktivoitumisesta ja kehon vasta-ainereaktion muodostumisesta (Väitös: MSc Alexey Sarapulov, 11.3.2022, patologia)

MSc Alexey Sarapulov tutki patologian alan väitöskirjassaan B-lymfosyyttien, eli B-solujen, toimintaa. B-solut ovat vastuussa vasta-ainereaktioiden muodostuksesta ja sitä kautta osaltaan immuniteetin muodostumisesta taudinaiheuttajia vastaan. Uutta tietoa B-soluaktivaatiosta voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi rokotteiden kehittämisessä.

Laajentavaa kardiomyopatiaa aiheuttava LMNA-geenimutaatio heikentää solujen tuman rakennetta ja herkistää solut stressille (Väitös: FM Laura Virtanen, 3.4.2022, patologia)

FM Laura Virtasen patologian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaisessa väestössä esiintyvä LMNA-geenimutaatio vaikuttaa solujen tuman rakenteeseen ja solujen elinkelpoisuuteen sekä miten nämä muutokset vaikuttavat perinnöllisen laajentavan kardiomyopatian syntyyn. Tutkimuksessa selvisi, että mutaatio heikentää tumaa suojaavan tumalevyn rakennetta ja herkistää solut solukuolemalle stressin aikana.