Asiasana: antibiootit

Turun yliopiston johtamassa väestötutkimuksessa selvitettiin antibioottiresistenssin yleisyyteen kytkeytyviä tekijöitä. Antibioottien käytön lisäksi suurempaa resistenssikuormaa ennustivat ruokavalio, sukupuoli, asuinpaikka, tulotaso ja tietyt suolistobakteerit. Suuri resistenssikuorma oli yhteydessä 40 prosenttia korkeampaan kokonaiskuolleisuusriskiin seurannan aikana.

Karbapenemaaseja tuottavat Enterobakterales-bakteerit (CPE) ovat kasvava uhka terveydenhuoltojärjestelmälle maailmanlaajuisesti. CPE-bakteerien aiheuttamien infektioiden hoito on hankalaa, sillä tehokkaita antibiootteja on vähän. FM Kati Räisänen havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan CPE-tapausten merkittävän lisääntymisen Suomessa. Ajantasainen kansallinen seuranta ja eri tahojen välinen yhteistyö ovat ratkaisevia bakteerien leviämisen havaitsemisessa sekä jäljitys- ja torjuntatyössä.

A-ryhmän streptokokin aiheuttamien infektioiden esiintyvyys vaihtelee, mutta siinä on ollut nouseva trendi viimeisten vuosikymmenien aikana. LL Johanna Vilhonen osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että infektiolääkärin konsultaatio lisäsi vastuullista antibioottien käyttöä A-streptokokki-infektioiden hoidossa. Tutkimustulos on tärkeä globaalin antibioottiresistenssin aiheuttaman uhan vuoksi. 

Ensimmäisten elinpäivien aikana annettava antibioottihoito voi pelastaa vastasyntyneen hengen, mutta sillä saattaa olla myös pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen kasvuun. Nature Communications -lehdessä julkaistussa turkulaistutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että vastasyntyneen antibioottialtistus on yhteydessä niukempaan lapsuusiän kasvuun.