Asiasana: Patologia

Suomen Akatemia on myöntänyt 340 447 euroa rahoitusta Turun yliopiston suurteholaskennan tutkimushankeelle.

Itä-Suomen yliopiston, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät osana pohjoismaista ABCAP-konsortiota tekoälypohjaisen menetelmän histopatologisten kudosleikkeiden värjäykseen virtuaalisesti. Kemiallinen värjäys on jo yli vuosisadan ajan ollut kudospatologian tutkimuksen kulmakivi, jota käytetään muun muassa syövän diagnostiikassa. 

FM Marika Runsalan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kuvaillaan solurakennetta, joka saattaa edesauttaa nopean immuunipuolustuksen saavuttamisessa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös proteiineja, jotka saattavat säädellä imusolujen toimintatehokkuutta. Tutkimustulokset antavat uutta tietoa puolustussolujen toiminnasta ja tulokset voivat auttaa tulevaisuudessa myös ymmärtämään muun muassa allergioita ja autoimmuunisairauksia aiempaa paremmin.

MD Naziha Mansurin patologian alan väitöstutkimuksessa luotiin kliiniseen käyttöön soveltuva algoritminen luokittelutapa mahasyövän eri alaryhmille. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mahasyöpien biologisia piirteitä ja käyttäytymistä. Tutkimuksessa selvisi, että T-lymfosyyttien määrä on yhteydessä intestinaalisen mahasyövän parempaan ennusteeseen.

MSc Alexey Sarapulov tutki patologian alan väitöskirjassaan B-lymfosyyttien, eli B-solujen, toimintaa. B-solut ovat vastuussa vasta-ainereaktioiden muodostuksesta ja sitä kautta osaltaan immuniteetin muodostumisesta taudinaiheuttajia vastaan. Uutta tietoa B-soluaktivaatiosta voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi rokotteiden kehittämisessä.

FM Laura Virtasen patologian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaisessa väestössä esiintyvä LMNA-geenimutaatio vaikuttaa solujen tuman rakenteeseen ja solujen elinkelpoisuuteen sekä miten nämä muutokset vaikuttavat perinnöllisen laajentavan kardiomyopatian syntyyn. Tutkimuksessa selvisi, että mutaatio heikentää tumaa suojaavan tumalevyn rakennetta ja herkistää solut solukuolemalle stressin aikana.

Joni Merisaari tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa aggressiivisen aivosyövän, glioblastooman, soluja ja löysi niistä ennen tuntemattomia heikkoja kohtia. Tutkimus toi esiin uusia mahdollisuuksia glioblastooman hoidon kehittämiseen tulevaisuudessa.

Onkoproteiini CIP2A voi toimia merkkiaineena, joka ennustaa kaulan ja pään alueen syöpien herkkyyttä sädehoidolle, osoittaa FM Eleonora Mäkelän Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. ARPP19:n ja NOCIVA:n ilmentymistasot taas voisivat toimia merkkiaineina syövän pahanlaatuisuuden ja hoitovasteen ennustamisessa myelooisissa leukemioissa.

Ihmisen bakteerimikrobisto vaikuttaa olevan erilainen papilloomavirusinfektion (HPV) yhteydessä. HLL Heidi Tuomisen väitöstutkimuksessa selvisi, että limakalvon bakteerimikrobiston koostumus äidin suussa, kohdunkaulalla ja istukassa sekä lapsen suussa oli erilainen, kun verrattiin HPV-DNA-positiivisten näytteiden bakteereita HPV-negatiivisten näytteiden bakteerikoostumukseen. Olennainen löydös oli, että HPV-positiivisissa näytteissä todettiin enemmän erilaisiin tautiprosesseihin liitettyjä bakteereita.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. EL Heli Repo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että sekuriini-proteiini ennustaa rintasyöpäpotilaan selviytymistä. Sekuriiniin liittyvät proteiinit voivat olla lupaavia tulevaisuuden lisätyökaluja rintasyövän ennusteen arvioimiseen ja yksilöllisten hoitopäätösten tekemiseen.