Asiasana: Lääketutkimuksen tohtoriohjelma (DRDP)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Turun yliopistossa kehitetyt radiolääkeaineet havaitsevat tulehduksen eri piirteet PET-kuvantamisen avulla (Väitös: FM Olli Moisio, 25.11.2022, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Uusien radiolääkeaineiden avulla voidaan kuvantaa molekyyliprosesseja ja elimistön aineenvaihduntaa sekä tutkimuksessa että sairauksien hoidossa. Uusien radiolääkeaineiden kehitys on pitkäjänteistä työtä, jonka mahdollistaa Turun PET-keskuksessa tehtävä tutkimus. FM Olli Moision väitöstutkimus tuottaa tärkeää tietoa kehitystyöhön, jonka tavoitteena on monipuolinen valikoima radiolääkeaineita tulehdustilan eri vaiheiden ja mekanismien kuvantamiseen.

Tietokonesimulaatiot mahdollistavat uusia strategioita lääkekehityksen alkuvaiheessa (Väitös: FM Elmeri Jokinen, 28.10.2022, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Uusia lääkekehityskohteita ja niihin sopivia tehokkaita ja turvallisia lääkekandidaatteja voidaan etsiä tietokonesimulaatioiden avulla. Simulaatioista saatava tieto mahdollistaa lääkeaineiden kehityksen monille sairauksille, joille ei vielä tunneta hyvin toimivia lääkehoitoja.

Kokeellisia malleja voidaan soveltaa MS-taudin lääkkeiden ja radiolääkkeiden arvioinnissa (Väitös: FM Susanne Vainio, 29.4.2022, kliiniset neurotieteet)

FM Susanne Vainio tutki väitöskirjassaan aivojen tulehdusreaktioiden kuvantamista MS-taudin toteamiseen tautimalleilla. Uusia, tarkempia diagnostisia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen tarvitaan, jotta tauti voidaan todeta varhaisemmassa vaiheessa, taudin etenemistä voidaan seurata, ja uusien lääkehoitojen tehoa arvioida. Väitöskirjassa arvioitua tautimallia sovelletaan jo useissa eri kansainvälisissä tutkimusryhmissä uusien PET-kuvantamisen merkkiaineiden arviointiin.

Väittelijä kehitti kaksi tutkimusmenetelmää uusien lääkeainemolekyylien tunnistamiseen ja paranteluun (Väitös: FM Emmiliisa Vuorinen, 3.12.2021, kemia)

Useiden lääkkeiden toiminta perustuu lääkeainemolekyyleihin, jotka vaikuttavat tiettyihin proteiineihin ihmisen elimistössä. Emmiliisa Vuorinen kehitti väitöstutkimuksessaan kaksi loistevalon sammutukseen pohjautuvaa tutkimusmenetelmää, joita voidaan hyödyntää lääkekehityksessä potentiaalisten lääkeainemolekyylien tunnistamisessa ja parantelussa.

Sähköisillä potilastietojärjestelmillä merkittävä rooli tutkittavien löytämisessä tulevaisuuden kliinisiin lääketutkimuksiin (Väitös: FM Niina Laaksonen, 19.11.2021, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Kliinisten tutkimusten potilasrekrytoinnin haasteet tulevat lisäämään tarvetta potilastietojärjestelmissä käytettäville hakusovelluksille, käy ilmi FM Niina Laaksosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Terveydenhuollon organisaatioiden sähköisillä potilastiedoilla on tärkeä merkitys tutkittavien löytämisessä ja rekrytoinnissa. Laaksosen tutkimuksessa havaittiin kuitenkin tarve hakusovellusten, potilastietojärjestelmien ja lainsäädännön kehittämiselle.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä lääkeaineiden virtuaaliseulontaan (Väitös: FM Sami Kurkinen, 1.10.2021, integratiivinen fysiologia ja farmakologia)

Perinteisten tietokonepohjaisten lääkekehitysmenetelmien tarkkuutta voidaan parantaa huomattavasti vertaamalla virtuaalisesti lääkekohteena olevan proteiinin sitoutumisalueen ja potentiaalisten lääkeaineiden ominaisuuksien samankaltaisuutta. Lääkeaineiksi soveltuvien uusien molekyylien tehokas löytäminen on yksi lääkekehityksen kulmakivistä.

Väittelijä kehitti kuvantamismenetelmiä, joita voi hyödyntää MS-taudin lääketutkimuksissa (Väitös: FM Jouni Tuisku, 11.6.2021, neurologia)

FM Jouni Tuisku kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuvantamismenetelmiä MS-taudista johtuvien valkean aineen molekulaaristen ja rakenteellisten muutosten selvittämiseksi. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa PET- ja diffuusiotensorikuvantamisen avulla, että hermosolujen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen rakenteelliseen vaurioon MS-potilaiden aivojen terveeltä vaikuttavassa valkeassa aineessa.

Kaksostutkimuksen avulla kehitettiin muistin heikentymisen ja Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista (Väitös: FM Noora Lindgrén, 23.4.2021, neurologia)

Noora Lindgrénin väitöstutkimuksen tavoitteena oli kehittää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista tutkimalla ikääntyneitä suomalaisia kaksospareja. Tutkimuksessa arvioitiin tiedonkäsittelyn toimintoja kartoittavan puhelinhaastattelumenetelmän käyttökelpoisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös PET-kuvantamisen avulla Alzheimerin taudille ominaisten aivomuutosten, β-amyloidin kertymisen ja tulehdusreaktion yhteyttä tapahtumamuistiin.