Asiasana: Lääketutkimuksen tohtoriohjelma (DRDP)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä kehitti kaksi tutkimusmenetelmää uusien lääkeainemolekyylien tunnistamiseen ja paranteluun (Väitös: FM Emmiliisa Vuorinen, 3.12.2021, kemia)

Useiden lääkkeiden toiminta perustuu lääkeainemolekyyleihin, jotka vaikuttavat tiettyihin proteiineihin ihmisen elimistössä. Emmiliisa Vuorinen kehitti väitöstutkimuksessaan kaksi loistevalon sammutukseen pohjautuvaa tutkimusmenetelmää, joita voidaan hyödyntää lääkekehityksessä potentiaalisten lääkeainemolekyylien tunnistamisessa ja parantelussa.

Sähköisillä potilastietojärjestelmillä merkittävä rooli tutkittavien löytämisessä tulevaisuuden kliinisiin lääketutkimuksiin (Väitös: FM Niina Laaksonen, 19.11.2021, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Kliinisten tutkimusten potilasrekrytoinnin haasteet tulevat lisäämään tarvetta potilastietojärjestelmissä käytettäville hakusovelluksille, käy ilmi FM Niina Laaksosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Terveydenhuollon organisaatioiden sähköisillä potilastiedoilla on tärkeä merkitys tutkittavien löytämisessä ja rekrytoinnissa. Laaksosen tutkimuksessa havaittiin kuitenkin tarve hakusovellusten, potilastietojärjestelmien ja lainsäädännön kehittämiselle.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä lääkeaineiden virtuaaliseulontaan (Väitös: FM Sami Kurkinen, 1.10.2021, integratiivinen fysiologia ja farmakologia)

Perinteisten tietokonepohjaisten lääkekehitysmenetelmien tarkkuutta voidaan parantaa huomattavasti vertaamalla virtuaalisesti lääkekohteena olevan proteiinin sitoutumisalueen ja potentiaalisten lääkeaineiden ominaisuuksien samankaltaisuutta. Lääkeaineiksi soveltuvien uusien molekyylien tehokas löytäminen on yksi lääkekehityksen kulmakivistä.

Väittelijä kehitti kuvantamismenetelmiä, joita voi hyödyntää MS-taudin lääketutkimuksissa (Väitös: FM Jouni Tuisku, 11.6.2021, neurologia)

FM Jouni Tuisku kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuvantamismenetelmiä MS-taudista johtuvien valkean aineen molekulaaristen ja rakenteellisten muutosten selvittämiseksi. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa PET- ja diffuusiotensorikuvantamisen avulla, että hermosolujen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen rakenteelliseen vaurioon MS-potilaiden aivojen terveeltä vaikuttavassa valkeassa aineessa.

Kaksostutkimuksen avulla kehitettiin muistin heikentymisen ja Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista (Väitös: FM Noora Lindgrén, 23.4.2021, neurologia)

Noora Lindgrénin väitöstutkimuksen tavoitteena oli kehittää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista tutkimalla ikääntyneitä suomalaisia kaksospareja. Tutkimuksessa arvioitiin tiedonkäsittelyn toimintoja kartoittavan puhelinhaastattelumenetelmän käyttökelpoisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös PET-kuvantamisen avulla Alzheimerin taudille ominaisten aivomuutosten, β-amyloidin kertymisen ja tulehdusreaktion yhteyttä tapahtumamuistiin.

Väittelijä kehitti menetelmiä, joilla uusien lääkeaineiden etsinnästä voidaan tehdä tehokkaampaa ja halvempaa (väitös: FM Ville Eskonen, 26.2.2021, kemia)

FM Ville Eskonen kehitti väitöstyössään uusia lääkeaineseulonnan menetelmiä, jotka perustuvat proteiinien osien käyttöön sekä herkkään luminesenssiluentaan. Suurimpia etuja verrattuna nykyisiin menetelmiin ovat niiden yksinkertaisuus sekä vähäinen materiaalien kulutus yhtä mittausta kohti.

Uusi kuvantamismerkkiaine auttaa monenlaisten tulehdusten arviointia (Väitös: FM Riikka Viitanen, 19.2.2021, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Tulehdus liittyy useiden kroonisten sairauksien kehittymiseen, ja sen varhainen tunnistaminen edesauttaa potilaan hoidon onnistumista. FM Riikka Viitasen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa PET-kuvantamiseen kehitetty radioleimattu Siglec-9-merkkiaine pystyi havaitsemaan tulehduksen tarkasti kokeellisissa tautimalleissa ja nivelreumapotilaalla.

Molekyylikuvantaminen vauhdittaa uusien immunologisten täsmälääkkeiden kehitystä sepelvaltimotautiin (Väitös: FM Mia Ståhle, 28.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Mia Ståhle tutki väitöskirjassaan uusia tulehdukseen liittyviä lääkekehitys- ja kuvantamiskohteita sepelvaltimotaudin kokeellisissa malleissa. Tutkimus osoitti, että uusi fosforyylikoliiniin pohjaava vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta eläinmallissa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että GLP-1-reseptori on lupaava kohde valtimoiden ja sydäninfarktinjälkeisen tulehdusreaktion molekyylikuvantamiselle.