Asiasana: lääketutkimuksen tohtoriohjelma (DRDP)

siRNA-parvi on uusi lääkehoitomuoto, joka hyödyntää hiljentäviä RNA-molekyylejä. FM Kiira Kalken Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan siRNA-parvi avaa mahdollisuuden uudenlaiseen virusten muuntautumista kestävään lääkehoitoon ja nopeaan lääkekehitykseen. Uuden viruslääkkeen tarve kumpuaa etenkin uusien ja uhkaavien virusten uhasta. Esimerkiksi miljoonat koronavirukselle altistuneet ja covid-19-tautiin sairastuneet olisivat tarvinneet toimivaa lääke- tai estohoitoa.

Uusien radiolääkeaineiden avulla voidaan kuvantaa molekyyliprosesseja ja elimistön aineenvaihduntaa sekä tutkimuksessa että sairauksien hoidossa. Uusien radiolääkeaineiden kehitys on pitkäjänteistä työtä, jonka mahdollistaa Turun PET-keskuksessa tehtävä tutkimus. FM Olli Moision väitöstutkimus tuottaa tärkeää tietoa kehitystyöhön, jonka tavoitteena on monipuolinen valikoima radiolääkeaineita tulehdustilan eri vaiheiden ja mekanismien kuvantamiseen.

Uusia lääkekehityskohteita ja niihin sopivia tehokkaita ja turvallisia lääkekandidaatteja voidaan etsiä tietokonesimulaatioiden avulla. Simulaatioista saatava tieto mahdollistaa lääkeaineiden kehityksen monille sairauksille, joille ei vielä tunneta hyvin toimivia lääkehoitoja.

FM Susanne Vainio tutki väitöskirjassaan aivojen tulehdusreaktioiden kuvantamista MS-taudin toteamiseen tautimalleilla. Uusia, tarkempia diagnostisia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen tarvitaan, jotta tauti voidaan todeta varhaisemmassa vaiheessa, taudin etenemistä voidaan seurata, ja uusien lääkehoitojen tehoa arvioida. Väitöskirjassa arvioitua tautimallia sovelletaan jo useissa eri kansainvälisissä tutkimusryhmissä uusien PET-kuvantamisen merkkiaineiden arviointiin.

Useiden lääkkeiden toiminta perustuu lääkeainemolekyyleihin, jotka vaikuttavat tiettyihin proteiineihin ihmisen elimistössä. Emmiliisa Vuorinen kehitti väitöstutkimuksessaan kaksi loistevalon sammutukseen pohjautuvaa tutkimusmenetelmää, joita voidaan hyödyntää lääkekehityksessä potentiaalisten lääkeainemolekyylien tunnistamisessa ja parantelussa.

Kliinisten tutkimusten potilasrekrytoinnin haasteet tulevat lisäämään tarvetta potilastietojärjestelmissä käytettäville hakusovelluksille, käy ilmi FM Niina Laaksosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Terveydenhuollon organisaatioiden sähköisillä potilastiedoilla on tärkeä merkitys tutkittavien löytämisessä ja rekrytoinnissa. Laaksosen tutkimuksessa havaittiin kuitenkin tarve hakusovellusten, potilastietojärjestelmien ja lainsäädännön kehittämiselle.

FM Mitro Miihkisen solubiologian ja anatomian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvisi, kuinka solut tunnustelevat ympäristöään filopodien eli aistinulokkeiden avulla.

Perinteisten tietokonepohjaisten lääkekehitysmenetelmien tarkkuutta voidaan parantaa huomattavasti vertaamalla virtuaalisesti lääkekohteena olevan proteiinin sitoutumisalueen ja potentiaalisten lääkeaineiden ominaisuuksien samankaltaisuutta. Lääkeaineiksi soveltuvien uusien molekyylien tehokas löytäminen on yksi lääkekehityksen kulmakivistä.

FM Jouni Tuisku kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuvantamismenetelmiä MS-taudista johtuvien valkean aineen molekulaaristen ja rakenteellisten muutosten selvittämiseksi. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa PET- ja diffuusiotensorikuvantamisen avulla, että hermosolujen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen rakenteelliseen vaurioon MS-potilaiden aivojen terveeltä vaikuttavassa valkeassa aineessa.

Noora Lindgrénin väitöstutkimuksen tavoitteena oli kehittää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista tutkimalla ikääntyneitä suomalaisia kaksospareja. Tutkimuksessa arvioitiin tiedonkäsittelyn toimintoja kartoittavan puhelinhaastattelumenetelmän käyttökelpoisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös PET-kuvantamisen avulla Alzheimerin taudille ominaisten aivomuutosten, β-amyloidin kertymisen ja tulehdusreaktion yhteyttä tapahtumamuistiin.