Asiasana: Lääketutkimuksen tohtoriohjelma (DRDP)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Molekyylikuvantaminen vauhdittaa uusien immunologisten täsmälääkkeiden kehitystä sepelvaltimotautiin (Väitös: FM Mia Ståhle, 28.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Mia Ståhle tutki väitöskirjassaan uusia tulehdukseen liittyviä lääkekehitys- ja kuvantamiskohteita sepelvaltimotaudin kokeellisissa malleissa. Tutkimus osoitti, että uusi fosforyylikoliiniin pohjaava vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta eläinmallissa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että GLP-1-reseptori on lupaava kohde valtimoiden ja sydäninfarktinjälkeisen tulehdusreaktion molekyylikuvantamiselle.

Solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa geeniterapian keinoin (Väitös: FM Minttu Mattila, 13.11.2020, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Sydämen vajaatoiminnan ennuste on synkkä ja tarve uusille hoidoille suuri. FM Minttu Mattila osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa tehostamalla kalsiumin talteenottoa virusvälittäisesti. 

MS-taudin PET-kuvantamiseen kehitetyt uudet merkkiaineet ovat osoittautuneet lupaaviksi eläinkokeissa (Väitös: FM Petri Elo, 6.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

MS-taudin diagnostiikan parantamiseksi kehitetyt radioaktiiviset PET-merkkiaineet pystyvät tarkasti havaitsemaan tulehdusta ja taudin etenemistä MS-taudin eläinmalleissa, osoittaa FM Petri Elo Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

Lääketutkimuksen tohtoreita koulutetaan tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa

12.10.2020

Turun yliopistossa käynnistyi vuonna 2019 uudenlainen, yliopiston ja lääketeollisuuden yhteinen tohtorien koulutusohjelma, jossa suurin osa koulutuksesta suoritetaan teollisuudessa. Ohjelmaan kuuluu myös tutkijakoulutusta ja akateemisia tutkimusjaksoja yliopiston tutkimusryhmissä. Ohjelma kouluttaa teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitykseen erikoistuneita asiantuntijoita.

Uudet molekyylikuvantamisen menetelmät ja merkkiaineet voivat auttaa sepelvaltimotaudin arvioinnissa (Väitös: FM Maria Grönman, 9.10.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Maria Grönman kehitti väitöstutkimuksessaan uusia sydänlihaksen verenvirtaukseen ja uudisverisuonituksen molekyylimekanismien tunnistamiseen perustuvia positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantamismenetelmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että PET-kuvantaminen on käyttökelpoinen menetelmä sydänlihaksen elinkykyisyyden ja vaurion jälkeisen paranemisprosessin kuvantamisessa.

Ympäristöön kiinnittyminen on välttämätöntä solun liikkumiselle ja kudosten muodostamiselle (Väitös: FM Siiri Salomaa, 25.9.2020, solubiologia ja anatomia)

FM Siiri Salomaa selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten solun tarttumista säätelevät proteiinit säätelevät myös solun tukirankaa ja sitä kautta solun liikkumista. Salomaa esittää uutta tietoa SHANK3- ja sharpiini-proteiinien toiminnasta ja kuvaa uusia, suoria vuorovaikutuksia niiden ja solun muiden proteiinien välillä.

Uusi vasta-ainelääke parantaa suonten toimintaa valtimonkovettumataudissa

27.03.2020

Tuore tutkimus paljastaa, että fosforyylikoliini-molekyyliin kohdentuva uusi vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta valtimonkovettumataudin hiirimallissa. Tutkimus toteutettiin EU-rahoituksella yhteistyössä Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen, Leidenin ja Amsterdamin yliopistojen sekä ruotsalaisen Athera Biotechnologies -lääkeyhtiön kanssa.

Tulehduksen PET-kuvantamiseen käytettävä radiolääkeaine voidaan valmistaa automaattisella menetelmällä (Väitös: FM Meeri Käkelä, 29.2.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Hyvien tuotantotapojen (GMP) mukaan valmistettua positroniemissiotomografiassa (PET) käytettävää, elimistön tulehduksen paljastavaa radiolääkeainetta voidaan valmistaa tehokkaasti ja nopeasti käyttämällä täysin automaattista menetelmää. Tämä käy ilmi FM Meeri Käkelän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Uudet fibroblastikasvutekijäreseptoreihin vaikuttavat lääkeaineet hillitsevät rintasyövän kasvua (Väitös: FM Tiina Kähkönen, 29.11.2019, solubiologia ja anatomia)

FM Tiina Kähkönen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan fibroblastikasvutekijäreseptoreiden roolia rintasyövän kasvun säätelyssä. Lisäksi Kähkönen tutki, miten näiden reseptorien toiminnan estäminen uusien lääkeaineiden avulla vaikuttaa rintasyövän kasvuun. Kyseisten lääkeaineiden tehoa ja turvallisuutta arvioidaan parhaillaan potilastutkimuksissa.

Helppokäyttöiset annostelureitit osoittivat uuden rauhoittavan lääkeaineen hyödyt (Väitös: LL Panu Uusalo, 1.11.2019, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Nenän limakalvolle annosteltu deksmedetomidiini on tehokas ja turvallinen tapa rauhoittaa lapsipotilaat ennen pientoimenpiteitä. Aikuispotilailla annostelureitti näyttää vähentävän leikkauksen jälkeistä opioidien kulutusta, ja ihonalaisesti annosteltuna lääke imeytyy tehokkaasti terveillä vapaaehtoisilla miehillä, osoittaa LL Panu Uusalon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.