Varhain aloitettu tehokas lääkehoito parantaa MS-taudin ennustetta – Tutkimuksessa ehdotetaan uusia menetelmiä sopivan lääkehoidon valinnan tueksi (Väitös: LL Katariina Kuutti, 3.6.2022, neurologia)
LL Katariina Kuutti tutki väitöskirjassaan uusia menetelmiä MS-taudin ennusteen arvioimiseen sekä eri lääkehoitojen vaikutusta taudin etenemiseen. Tutkimuksessa todettiin, että varhain aloitettu tehokas lääkehoito parantaa MS-taudin ennustetta. Aivojen tilavuuden mittaaminen magneettikuvista sekä verestä mitattava neurofilamentti ovat potentiaalisia tulevaisuuden työkaluja optimaalisen lääkehoidon valinnassa.
MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Taudin ennusteen arvioiminen on haastavaa, sillä sen eteneminen on hyvin yksilöllistä.
– Olisi kuitenkin tärkeää pystyä ennustamaan taudin etenemistä jo diagnoosivaiheessa, jotta potilaille voitaisiin valita hänelle sopivin hoito alusta alkaen. MS-taudin lääkehoito on kehittynyt valtavasti ja nykyään lääkevaihtoehtoja on paljon, minkä vuoksi sopivan lääkehoidon valinta kullekin potilaalle on haastavaa, Turun yliopistossa väittelevä LL Katariina Kuutti kertoo.
MS-tautiin tehoavat lääkkeet voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: kohtalaisen tehokkaisiin ja erittäin tehokkaisiin lääkkeisiin. Kuutin väitöstutkimuksessa todettiin, että erittäin tehokkailla lääkkeillä hoidon aloittaminen jo diagnoosivaiheessa johti parempaan ennusteeseen kuin hoidon aloittaminen kohtalaisen tehokkailla lääkkeillä, vaikka lääkehoito myöhemmin vaihdettaisiin erittäin tehokkaaseen.
– Samansuuntaisia tuloksia on saatu viime aikoina myös muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa, ja nyt tulokset vahvistuivat ensimmäistä kertaa suomalaisesta potilasaineistosta, Kuutti kertoo.
Kuutin mukaan hoidon aloittamista erittäin tehokkailla lääkkeillä ei voida tämän hetken hoitokäytännöissä suositella kaikille potilaille muun muassa siksi, että ne voivat aiheuttaa vakavampia haittavaikutuksia.
– Hoidon valinta pohjautuu taudin pahenemisvaiheisiin ja magneettikuvauksessa nähtävään tautiaktiivisuuteen, mutta näillä kriteereillä osa potilaista, joilla tauti etenee nopeasti, jää tunnistamatta, Kuutti sanoo.
Aivojen kutistumisella yhteys huonompaan MS-taudin ennusteeseen
Katariina Kuutti havaitsi tutkimuksessaan, että magneettikuvista mitattavalla aivojen tilavuuden kutistumisella eli aivoatrofialla oli yhteys huonompaan MS-taudin ennusteeseen.
– Jopa hyvin varhainen aivoatrofia, jota havaittiin vain näkökukkulassa eli talamuksessa, oli yhteydessä huonompaan fyysiseen toimintakykyyn ja tautiaktiivisuuteen, Kuutti kertoo.
Lisäksi Kuutti tarkasteli tutkimuksessaan verestä mitattavaa neurofilamenttia, joka on keskushermoston vaurioissa vapautuva proteiini. Niillä MS-potilailla, joilla ei ollut kliinisiä merkkejä MS-taudin aktiivisuudesta, kuten uusia pahenemisvaiheita, mutta joilla oli aivojen magneettikuvauksessa merkkejä tautiaktiivisuudesta, oli korkeammat neurofilamenttitasot kuin potilailla, joilla ei ollut mitään merkkejä tautiaktiivisuudesta.
– Neurofilamentti saattaisi olla hyödyllinen menetelmä niin sanotun hiljaisen tautiaktiivisuuden arviointiin ja sen mittaaminen verestä olisi helppo yhdistää nykyisiin hoidon seurantakäytäntöihin. Magneettikuvausta käytetään jo rutiininomaisesti MS-taudin diagnostiikassa ja seurannassa, joten myös tilavuusmittaus olisi mahdollista yhdistää jo nykyisiin kuvauskäytäntöihin. Tämä edellyttäisi sitä, että pystyisimme määrittämään viiterajat poikkeavalle atrofialle ja ratkaisemaan tilavuusmittaukseen liittyviä käytännön haasteita, Kuutti päättää.
***
LL Katariina Kuutti esittää väitöskirjansa ” Early prognostic factors of multiple sclerosis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.6.2022 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Anne Remes (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Merja Soilu-Hänninen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on neurologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: katarha@utu.fi
