Omien kehontoimintojen arkinen mittaaminen on jännitteistä ja ristiriitaista toimintaa, ilmenee valtiotieteiden maisterin Harley Bergrothin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. – Teknologia on aina enemmän kuin vain passiivinen väline, sillä se konkreettisesti muuttaa toiminta- ja ajattelutapojamme, Bergroth sanoo.
Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren. Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.
Kiitos dekaani @Luikki hienosta puheesta valmistuneille! Kyllä herkistyi tuore maisteri etäyhteydenkin välityksellä!
Katariina Kulhan twitterviesti ja siihen liitetty kuva kahvikupista läppärinäyttöineen kuvaa vuonna 2020 valmistuneiden ainutlaatuista opiskelujen lopputaivalta. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan maisterien, lisensiaattien ja tohtoreiden publiikki vietettiin ensimmäistä kertaa etänä.
Koronakriisi vaikuttaa monin eri tavoin lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja kouluttautumiseen. On todennäköistä, että useimmilla lapsilla koronakriisin pitkäaikaiset, aikuisuuteen saakka ulottuvat haitat liittyvät lapsiperheisiin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia on kuitenkin mahdollista minimoida. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä.
Tiedelinja on Turun yliopiston uusi yleisölle avoin tiedewebinaari. Tiedelinjan kolmannessa lähetyksessä puhuttiin koronaviruksen vaikutuksista ja siitä, miten pandemiasta toivutaan yhteiskuntana ja yksilöinä.
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on päättänyt akatemiatutkijoiden ja tutkijatohtoreiden rahoituksista. Turun yliopistosta tutkijatohtorin rahoituksen sai viisi tutkijaa ja akatemiatutkijan rahoituksen yhteensä neljä tutkijaa.
Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla, sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.
VTM Hannu Lehti tutki väitöskirjassaan vanhempien ja isovanhempien sekä setien ja tätien vaikutuksia lasten koulutus- ja ammattiasemaan Suomessa. Tulosten mukaan lasten tulevaa ammattiasemaa selittää parhaiten vanhempien koulutustausta. Vanhempien tuloilla ei ole keskimäärin itsenäisiä vaikutuksia lasten kouluttautumiseen tai ammattiasemaan. Huono-osaisten perheiden lapset hyötyvät sukulaisten sosiaalisesta ja koulutuksellisesta pääomasta. Tutkimuksen mukaan mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Suomessa verrattain hyvin.
INVEST-hankkkeen käynnistystapahtuma järjestettiin Turun Logomossa 4.11. teemalla Welfare Lottery or Welfare State.
Tule testaamaan kuinka etuoikeutettu olet! Eriarvoisuutta tutkiva INVEST-hanke järjestää tilaisuuden, jossa osallistujat pääsevät arvioimaan omia elämäntilanteitaan tutkimusryhmien laatimien kysymysten pohjalta. Vastausten perusteella jaetaan tietty määrä arpoja. Mitä enemmän arpoja saat, sitä todennäköisemmät mahdollisuudet sinulla on lottovoittoon.