Mitä on kestävä kehitys terveydessä, diagnostiikassa ja lääkekehityksessä? Mitkä ovat lääkkeiden ja ruoan ympäristövaikutukset? Mitä on lääkkeiden hinnoittelun etiikka? Tule kuuntelemaan keskustelua näistä ja muistakin mielenkiintoisista aiheista Thematics Talk Together -seminaarisarjan luennolle 8.2.2023.
Teoreettisen filosofian professori Olli Koistinen pitää keskiviikkona 26.10. kello 18.15 alkaen kaikille avoimen luennon Intuitiivinen tieto Spinozan filosofiassa. Luento pidetään Publicum-rakennuksen (Assistentinkatu 7) Mauno Koivisto -salissa ja on Suomen Filosofisen Yhdistyksen kuukausiesitelmä.
Vuoden 2021 maailmanparantajaksi on valittu tutkija, eläinfilosofi Elisa Aaltola. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon myöntämä tunnustus on tarkoitettu henkilölle, jonka toiminta on ollut merkittävää, epäitsekästä ja aktiivisesti maailmaa parantavaa.
Eri tekijöiden välinen dynamiikka on tärkeää minuuden ymmärtämisessä. Valtiotieteiden maisteri Heidi Haanila selvitti väitöstutkimuksessaan, että minuuden kokonaisuuden ymmärtämiseksi tulee huomioida lukuisia osatekijöitä ja lisäksi näiden tekijöiden keskinäinen vuorovaikutus. Minuuden dynamiikka on merkittävä tutkimuskohde, sillä se liittyy myös psyykkiseen hyvinvointiin.
Perinteiset salaliittoteoriat tarjoavat tyypillisesti vaihtoehtoisen totuuden viralliselle tiedolle. Uudessa salaliittoajattelussa väitteiden totuudellisuus on sivuseikka. Ensisijaisena tarkoituksena on rakentaa viholliskuvia. Salaliittoteorioiden leviämisen hillitseminen on aina ollut työlästä, mutta viime vuosina siitä on tullut entistäkin hankalampaa, kirjoittaa käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Turun yliopiston filosofian oppiaineen järjestyksestä toisesta professorista, Jalmar Edvard Salomaasta on julkaistu elämäkerta. Salomaa toimi professorina 1931–1958. Hän toimi aiemmin myös Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kiertävien asiamiesten kärkijoukkossa 1919–1923, vuodesta 1922 alkaen Yliopistoseuran yliasiamiehenä. Salomaa kävi myös Yhdysvalloissa keräämässä rahaa uudelle yliopistolle.
Itsekontrollin puute nähdään usein yksilön epäonnistumisena. Valtiotieteiden maisteri Polaris Koi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että itsekontrollissa onnistumiselle voi olla lukuisia esteitä, joista monet eivät ole yksilöstä itsestään kiinni. – Inhibitioon ja ’tahdonvoimaan’ keskittyvä keskustelu vaikeuttaa sitä, että kaikki voisivat tunnistaa itselleen soveltuvia itsekontrollin muotoja ja harjaantua niissä, Koi toteaa.
Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.
Miksi salaliittoteoriat vetävät puoleensa, mitä ne kannattajilleen antavat ja kenen etuja ne palvelevat? Muun muassa näihin kysymyksiin filosofi Juha Räikkä vastaa uutuusteoksessaan ”Salaliittoteorioiden filosofia – Temppeliherroista liskoihmisiin.” Teos on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys salaliittoteorioiden herättämistä filosofisista kysymyksistä.