Digitaaliset tulevaisuudet

Digitalisaation ja tekoälyn etiikkaan pureuduttiin useiden asiantuntijoiden voimin

10.11.2020

Turun yliopisto oli mukana järjestämässä samalla viikolla kahta etiikkaan liittyvää tapahtumaa: Maailman bioetiikkapäivän (19.10.) aiheena oli ”Kohtaaminen ja profilointi digitalisoituvassa terveydenhuollossa” ja Conference on Technology Ethics – Tethics 2020 -konferenssissa (21.10.) puolestaan pohdittiin yleisesti teknologian ja tekoälyn etiikkaa.

Maailman bioetiikkapäivä järjestettiin nyt viidettä kertaa kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 228 maayksikössä. Tänä vuonna teemana oli Benefit and harm - Hyöty ja haitta. Suomessa konkreettiseksi näkökulmaksi otettiin ajankohtainen teema, digitalisaatio terveydenhuollossa. Bioetiikkapäivällä puheenvuoroja käytiin koneesta ainoana keskustelukumppanina, omaolon käyttöönotosta Turussa sekä yksityisyyden, digitalisaation ja terveydenhuollon välisistä eettisistä kysymyksistä.

Tietojärjestelmätieteen tohtorikoulutettava Minna Rantanen käsitteli puheenvuorossaan yksityisyyden ja digitalisaation etiikkaa terveydenhuollossa. Hänen mukaansa teknologian kehityksen kautta yksityisen ja julkisen käsitteiden välinen ero on hämärtynyt. Tietojamme kerätään ylös ilman, että meillä on siihen sanomisen varaa. Toisaalta yksityisyyteen liittyy tietynlainen paradoksi.

- Yksityisyyden merkitys on kasvanut, mutta ihmisten toiminta on usein ristiriidassa yksityisyyden suojelun kanssa. Tämä näkyy erityisesti sosiaalisen median käytössä, jossa omia tietoja jaetaan huolettomasti paljon, Rantanen toteaa.

Väitöskirjatutkimuksessaan Rantanen on huomannut, että ihmiset näyttävätkin olevan valmiita luovuttamaan tietojaan, jos vain tietäisivät mihin tietoon niitä käytetään hyväksi. Tässä läpinäkyvyys on tärkeää. Rantasen mukaan luottamusta tarvitaan, jotta ihmiset suostuvat kaventamaan yksityisyyttään. Toisaalta hänen mukaansa myös valinnanvapaus on tärkeää, eli yksilöillä tulisi olla vapaus valita terveyspalvelunsa ilman digitaalisuuden läsnäoloa. Rantasen mukaan harkintaa tarvitaankin, vaikka digitalisaatio etenee vauhdilla.

- Käytettävyyshaasteita tulisi rohkeasti lähteä ratkaisemaan. Digipalveluiden käyttöön ei voi pakottaa, vaan ihmisillä tulisi olla vaihtoehtoja, Rantanen toteaa.

Bioetiikka koskettaa yksilön jokapäiväistä elämää

UNESCO Chair in Bioethics on kansainvälinen bioetiikan verkosto, jonka tavoitteena on edistää bioetiikan opetusta ja tutkimusta sekä tehdä bioetiikkaa tunnetuksi.

- Verkosto on saanut alkunsa Haifan yliopiston aloitteesta, jossa huomiota haluttiin kiinnittää siihen, miten bioetiikkaa opetetaan. Erityisesti lääketieteen opiskelijoiden olisi todella tärkeää tutustua bioetiikkaan tai pohtia bioeettisiä kysymyksiä, UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön johtaja Susanne Uusitalo toteaa.

Maailman bioetiikkapäivän järjestäminen on yksi konkreettisista esimerkeistä, miten Suomen yksikkö Turun yliopistossa osallistuu bioeettisesti tärkeään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edistää bioeettisten näkökulmien huomioimista.

- Bioetiikan esiintuomisen merkitys onkin valtava, sillä bioeettiset kysymykset koskevat ihmisten jokapäiväistä elämää. Bioetiikka sisältää kysymyksiä ihmisen autonomiasta ja yksityisyydestä, joten on tärkeää tuoda se mukaan yhteiseen keskusteluun, Uusitalo sanoo.

Tekoäly vaikuttaa maailman politiikkaan

Conference on Technology Ethics – Tethics 2020 -konferenssi järjestettiin nyt neljättä kertaa, tällä kertaa virtuaalisena. Turun yliopiston Future Ethics -tutkimusryhmän organisoiman tapahtuman tarkoituksena oli herättää keskustelua teknologian etiikasta. Future Ethics on Suomen johtava teknologiaetiikan tutkimusryhmä, jossa tutkimuksen painopisteenä on erityisesti tietotekniikka. Tutkimusryhmä toimii Turun kauppakorkeakoulun alaisuudessa.

Koko päivän kestävän online-konferenssin puheenvuoroissa keskusteltiin etiikasta muun muassa tekoälyn, yritysten, digitalisaation, teknologian suunnittelun ja kehittämisen, opettamisen, datatalouden sekä metaetiikan näkökulmista.

Yksi tilaisuuden pääpuhujista oli filosofi ja Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Maija-Riitta Ollila. Ollila pohti puheenvuorossaan, kuinka paljon me todella hallitsemme tekoälyä ja miten lainsäädännön kautta asiaan voitaisiin vaikuttaa. Hänen mukaansa vaarana on, että algoritmit kontrolloivat meitä, vaikka tilanteen tulisi olla päinvastainen. Tekoälyn etiikasta puhuttaessa onkin huomioitava vastuukysymykset algoritmien suhteen. Algoritmit eivät aina takaa luotettavan tiedon saantia.

- Algoritmeihin liittyvät myös niiden heijastamat ennakkoasenteet, jotka johtuvat huonolaatuisesta datasta, mutta myös yhteiskunnan tasolla heijastuvista ennakkoasenteista. Jos haluamme kehittää datan laatua, meidän tulee ensin päästä eroon ennakkoluuloista ja yhteiskunnallisesta syrjinnästä, koska data heijastaa niitä, Ollila toteaa.

Tekoäly ohjaa sovellusten kautta toimintaamme, jota emme aina edes tiedosta. Esimerkiksi Brexit-äänestyksessä ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vuonna 2016 tekoälyn on sanottu, että henkilökohtaiseen dataan perustuvaa profilointia käytettiin sosiaalisen median välityksellä ihmisten äänestyskäyttäytymisen muuttamiseen. Tästä näkökulmasta katsottuna Ollilan mukaan tekoälyä voidaan pitää uhkana demokratialle.

Tekoälyn etiikkaan liittyy paljon muitakin kysymyksiä. Tulevaisuudessa terveydenhuollossa saatetaan käyttää hoitajina robotteja, joiden eettisyyttä voi pohtia esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten asiakkaat kokevat hoitajarobotit. Kun kyseessä on kone, se ei pysty välittämään asiakkaistaan, joka voi aiheuttaa asiakkaille valheellisen välittämisen tunteen.

Tekoälyyn ei luonnollisesti liity kuitenkaan pelkästään huolestuttavia piirteitä, vaan se voi Ollilan mukaan olla välineenä paremman tulevaisuuden luomisessa.

- Positiivisten vaikutusten onnistumiseksi vaaditaan yhteistä näkemystä siitä, mitä tekoälyllä haluamme saavuttaa. Toisin sanoen, meidän tulisi luoda tekoälyn eettinen pohja yhdessä, Ollila painottaa.

Teksti: Elina Laiho

Luotu 10.11.2020 | Muokattu 10.11.2020