Kävelijä-retkeilijä metsätiellä

Historiantutkijat testaavat tutkimuksen rajoja kävelemällä vanhaa matkareittiä

10.06.2022

Vuonna 1813 nuori mies käveli itäsuomalaisesta Iitin maalaispitäjästä Turkuun päästäkseen opiskelemaan yliopistossa. 200 vuotta myöhemmin joukko historiantutkijoita kulkee jalkapatikassa samaa reittiä selvittääkseen, mitä tiedon vuoksi ponnistelu konkreettisesti tarkoitti, ja miltä matkanteko tuntuu, kun sen perspektiivinä on 1800-luvun todellisuus.

Lokakuussa 1813 Anders Johan Sjögren, 19-vuotias suutarin poika, kulki isänsä saattamana kävellen Iitin Sitikkalasta Turkuun aloittaakseen opintonsa Turun Akatemiassa. Nuorukainen oli bibliofiili, intohimoinen kirjojen kerääjä ja kuluttaja. Niinpä Iitistä Turkuun kulkeutui myös aloittelevan keräilijän tärkeä omaisuus: kirjat. Sjögrenit kulkivat noin 26 peninkulman matkan – yli 250 kilometriä – viikossa pääosin hevosen vierellä kävellen. Mutta miksi nuori Sjögren matkasi Turkuun jalkapatikassa, ja mitä tämä vaellus kertoo 1800-luvun alun Suomesta? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan, kun Sanojen liike ja tiedon paikat -tutkimusprojektin jäsenet kulkevat kesäkuussa A. J. Sjögrenin jäljillä Iitistä Turkuun. Tarkoituksena on paitsi dokumentoida Sjögrenin kulkemaa kävelyreittiä, myös tutkijoina kulkea hetki 200 vuoden takaisessa tahdissa ja mitata etäisyyksiä konkreettisesti askel askeleelta.

Turun yliopistossa toimiva Sanojen liike ja tiedon paikat – oppineet kirjalliset yhteisöt 1800-luvun alussa -projekti on Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke. Se tutkii 1800-luvun alun Suomen kirjallista kulttuuria ja lukevia yhteisöjä erityisesti kolmessa aikakauden kirjallisessa ja opinkäynnin keskuksessa, Porvoossa, Turussa ja Viipurissa. 1800-luvun alun Suomessa kirjallinen kulttuuri ei ulottunut kaikkialle vaan sen saavuttamiseksi oli nähtävä vaivaa. Sjögrenin kävelymatka on esimerkki siitä, millaisia ponnisteluja tämä toisinaan vaati. Mutta miksi historiantutkijat ovat nyt lähdössä matkaan kävellen?

– Lähtökohtana on halu ymmärtää tutkimamme aikakauden todellisuutta. Kävellen eri paikkakuntien väliset etäisyydet näyttäytyvät siitä perspektiivistä, joka on 1800-luvun alun ihmisille ollut konkreettista todellisuutta. Maareittejä pitkin kulkeminen on tuolloin perustunut yksinkertaisesti lihasvoimaan, hevosen tai ihmisen kykyyn kulkea yhtäjaksoisesti pitkiä matkoja., kertoo projektin johtaja Heli Rantala.

Sjögren kulki aikanaan viikossa eteläisen Suomen halki Viipurintietä ja Härkätietä pitkin ja kulutti saappaansa puhki. Millaisen matkan tutkijat ovat valmiita kävelemään?

– Alun perin ajattelin, että on tietysti käveltävä koko matka samalla tavalla kuin Sjögren. Harjaantuneemmalta vaellusharrastajalta se onnistuisi mutta meillä ei ole sellaista taustaa. Tämä on eräänlainen testi ja sen tulos eli kertyvien kilometrien määrä on vielä arvoitus, vastaa Rantala.

Tutkimusprojektin kävelytesti alkaa maanantaina 13.6. Iitistä ja matkan päätepiste Turku on tarkoitus tavoittaa perjantaina 17.6. Kävelyn etenemistä on mahdollista seurata projektin blogissa (sanojenliike.utu.fi), Instagramissa (@mobilityofwords) sekä Facebook-tapahtumasivulla (https://www.facebook.com/events/415931557042777).

> Tutkimusprojektin verkkosivut

Lisätietoja

Projektin johtaja Heli Rantala
044 5676094
hemara@utu.fi

Luotu 10.06.2022 | Muokattu 10.06.2022