kirjat

Turun tuomiokapitulin keskiaikaiset kopiokirjat hallinnon ja muistamisen välineinä (Väitös Maria Kallio-Hirvonen, 23.10.2021, Suomen historia)

FM Maria Kallio-Hirvosen väitöskirja osoittaa, että Turun tuomiokapitulissa 1400-luvun puolivälin jälkeen laadittujen kopiokirjojen syntyhistoria on huomattavasti monipolvisempi kuin aikaisempi tutkimus on antanut ymmärtää. Kopiokirjoihin kopiotiin myös muita kuin tuomiokapitulin hallinnollisiin tehtäviin liittyviä asiakirjoja ja käsikirjoituksilla oli selkeästi useampia tehtäviä.

Yksi selkeistä tehtävistä oli muistamisen ja yhteisöllisen muistin ylläpitämisen funktio. Kopioiduilla asiakirjoilla ei aina ollut yhteyttä piispan tai tuomiokapitulin arkistossa säilytettäviin alkuperäisiin asiakirjoihin, vaan kopiokirjoihin tallennettiin myös yleisiä katolista kirkkoa koskevia dokumentteja. Toisaalta muualta kopioitujen asiakirjojen tehtävänä oli selvästi kartoittaa Turun tuomiokirkon ja tuomiokapitulin menneisyyttä. Käsialatutkimuksen perusteella kopiokirjojen laatiminen ei ollut vain yhden tai kahden nimetyn kirjurin vastuulla, vaan kopiointityö oli selvästi tuomiokapitulin jäsenten yhteinen ponnistus.

FM Maria Kallio-Hirvosen väitöskirja tarkastelee keskiaikaisessa Turun tuomiokapitulissa laadittuja kopiokirjakäsikirjoituksia, Turun tuomiokirkon Mustaa kirjaa ja Skokloster Codex Aboensista, sekä niiden tehtävää ja merkitystä omassa aikalaiskontekstissaan. Yhteensä yli 900 asiakirjakopiota sisältävät käsikirjoitukset on aikaisemmassa tutkimuksessa nähty pelkästään hallinnollisina tuomiokapitulin kirjurin tuottamina apuvälineinä, joiden alkuperä on yhdistetty tuomiokapitulissa vuonna 1474 tehtyihin uudistuksiin. Väitöskirja kyseenalaistaa tämän käsityksen.

Tutkimus kysyy, miksi ja miten käsikirjoitukset laadittiin ja kuinka niitä käytettiin keskiaikaisen tuomiokapitulin hallinnossa sekä minkälaisista käsikirjoituksista itse asiassa on kyse. Mustaa kirjaa ja Skokloster Codex Aboensista tarkastellaan tutkimuksessa neljästä eri näkökulmasta, jotka samalla muodostavat väitöskirjan rakenteen. Nämä neljä näkökulmaa vastaavat kysymyksiin, milloin kopiokirjat laadittiin, kuka vastasi niiden kopioinnista, mitä asioita niihin kopioitiin ja mitä varten sekä mikä oli kopiokirjojen suhde piispan ja tuomiokapitulin arkistoon.

Turun tuomiokirkon Mustan kirjan ja Skokloster Codex Aboensiksen lisäksi tutkimuksen lähteenä on käytetty muita Turusta säilyneitä kopiokirjakäsikirjoituksia sekä Turun piispojen ja tuomiokapitulin tuottamia alkuperäisiä asiakirjoja. Tutkimuksen keskeisinä menetelminä ovat käsikirjoitustutkimus eli kodikologia, paleografia ja diplomatiikka. Tutkimus edustaa suuntaukseltaan modernia kopiokirjatutkimusta

***

FM Maria Kallio-Hirvonen esittää väitöskirjansa ”Käsikirjoitustutkimus, kopiokirjat ja kopiokirjojen tehtävä Turun keskiaikaisessa tuomiokapitulissa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 23.10.2021 klo 12.00 Tilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/61044832417 

Vastaväittäjänä toimii dosentti Tapio Salminen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on Suomen historia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: maria.kallio@arkisto.fi p.+358504426177

Väittelijän kuva

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Luotu 18.10.2021 | Muokattu 18.10.2021