metsä.

Vaihtoehtoisten terveydenhoitokäytäntöjen 1900-luvun alun suosio perustui yksilöllisen terveydenhoidon lisäksi moraaliarvoihin ja pyrkimykseen kohti yhteiskunnallista uudistusta (Väitös: FM Suvi Rytty, 10.12.2021, Suomen historia)

FM Suvi Rytty tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan luonnonparannustavasta, vegetarismista, rokotusvastaisuudesta, alastomuusaatteesta ja raittiuspyrkimyksistä kumpuavia vaihtoehtoisia terveydenhoitokäytäntöjä 1900-luvun alun Suomessa. Näiden käytäntöjen harjoittajat mielsivät ne osiksi luonnonmukaista elämäntapaa, jonka avulla he uskoivat olevan mahdollista aikaansaada kokonaisvaltainen elämänuudistus. Tämän uudistuksen he näkivät alkavan ruumiillisesta terveydestä, mutta uskoivat sen korjaavan myös moraalista käytöstä ja tarjoavan lopulta ratkaisun modernisaatiokehityksen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. 

Vegetarismi, luonnonparannustapa, rokotusvastaisuus, raittius ja alastomuuden harjoitus olivat 1800-luvun länsimaissa suosiota saaneita aatteita, joiden nähtiin kietoutuvan toisiinsa – toisin kuin ehkä nykypäivänä. Suomessa näille aatteille muotoutui 1900-luvun alkuvuosikymmeninä yhteinen kannattajakunta, jota Suvi Rytty nimittää tutkimuksessaan suomalaisiksi elämänuudistajiksi. He uskoivat, että lihansyönnistä, alkoholista, lääkkeistä ja rokotuksesta kieltäytyminen sekä kehon hoitaminen veden, valon ja raittiin ilman avulla muodostivat perustan luonnonmukaiselle elämäntavalle, jonka noudattaminen olisi ainoa keino säilyä terveenä ja parantaa sairauksia.

– Luonnonmukaisessa elämäntavassa ei kuitenkaan ollut pelkästään kyse yksilöllisestä terveydenhoidosta. Suomalaiset elämänuudistajat uskoivat sen avulla olevan mahdollista myös korjata rappeutunutta moraalia ja sosiaalisia ongelmia, joiden nähtiin heijastuvan esimerkiksi nautintoaineiden kasvaneessa käytössä sekä juoppouden, rikollisuuden ja prostituution kaltaisissa sosiaalisissa ongelmissa, Rytty kertoo.

Luonnonmukainen elämäntapa vetosi usein henkilöihin, joilla oli tausta erilaisissa uskonnollisissa tai henkisissä liikkeissä ja joilla oli kytköksiä esimerkiksi raittiutta, moraalireformia, naisasiaa, eläinsuojelua tai rauhanasiaa ajaneisiin yhteiskunnallisiin uudistusliikkeisiin. He näkivät terveyden, moraalin ja yhteiskunnan rappion kietoutuvan toisiinsa ja johtuvan teollistuvasta ja kaupungistuvasta elämäntavasta, joka oli erottanut ihmisen luonnosta. Luonnonmukainen elämäntapa edusti heille keinoa kuroa umpeen ihmisen ja luonnon välille muodostunutta kuilua.

Suomalaisille elämänuudistajille luonnonmukaisen elämäntavan potentiaali korjata modernisaation aiheuttamiksi nähtyjä ongelmia ei perustunut poliittiseen vaikuttamiseen vaan yksilölliseen ruumiin, mielen ja elämäntapojen muutokseen. He uskoivat, että mikäli kaikki kansalaiset omaksuisivat luonnonmukaisen elämäntavan, sairaudet häviäisivät ja lääketiede tulisi tarpeettomaksi. Ruumiillisesti terveet ja työkykyiset kansalaiset muodostaisivat vahvan ja vauraan kansakunnan. Luonnonmukaisen elämäntavan askeettinen ulottuvuus jalostaisi kansalaisten luonnetta ja sielua, korjaisi moraalin rappiosta johtuvat yhteiskunnalliset ongelmat sekä johtaisi ihanneyhteiskuntaan, jossa vallitsisi paratiisinomainen harmonia sekä ihmisten kesken että ihmisen ja luonnon välillä.

***

FM Suvi Rytty esittää väitöskirjansa ”Ruumiista reformiin. Suomalaiset elämänuudistajat, luonnonmukainen ruumiinmuokkaus ja modernisaation ongelma, 1910 - 1932” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Heini Hakosalo (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on Suomen historia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: suvi.rytty@utu.fi

Väittelijän kuva

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8681-1

Luotu 03.12.2021 | Muokattu 03.12.2021