Asiasana: Mielenterveys

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Koulujen mielenterveyspalvelut koetaan riittämättöminä – Tutkimuksessa selvitettiin palveluiden tilaa ja kuvattiin neljä tulevaisuuden visiota

31.05.2022

Väitöskirjatutkija Tiina Putkurin tutkimusartikkelissa selvitettiin koulujen mielenterveyspalveluiden nykytilaa ja kuvattiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden visiota palveluiden järjestämiseksi. Tutkimuksessa selvisi, että mielenterveyspalvelut koetaan kouluissa riittämättöminä ja vaikeasti saavutettavina. Tulevaisuuskuvissa korostui jako terveyttä edistävään toimintaan ja sairauslähtöiseen hoitoon.

Tutkimuksessa selvitettiin vähemmistöjen päihteiden käyttöä Suomessa – Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa (Väitös: LL Essi Salama, 27.5.2022, psykiatria)

Päihteiden käyttö on erilaista venäläis-, somalialais- ja kurdilaistaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna, selviää LL Essi Salaman väitöstutkimuksessa. Myös päihteiden käytön riskitekijät kuvautuivat eri väestöryhmillä osittain erilaisina. Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa. Syrjinnän ja päihteiden käytön yhteys osoittaa, että syrjintä on merkittävä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä.

Tutkimus: WHO:n kehittämä Self Help Plus -oma-apuohjelma ehkäisee pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveysongelmia

08.03.2022

Kansainvälinen tutkimusryhmä on tarkastellut Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämän oma-apuohjelman tehokkuutta Turkissa ja Länsi-Euroopassa asuvien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä. EU:n rahoittama tutkimus osoitti, että Self-Help Plus (SH+) on vaikuttava menetelmä psyykkisen kuormittuneisuuden vähentämiseksi ja mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.

Opettajat ja kouluterveydenhoitajat toivovat lisää keinoja mielenterveyden tukemiseen kouluissa – Verkkopohjaiset tukiohjelmat lupaava menetelmä mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen (Väitös: TtM Pihla Markkanen, 10.12.2021, hoitotiede)

TtM Pihla Markkasen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja osoittaa, että oppilaiden mielenterveyden tukemista koulun arjessa tulee vahvistaa. Opetushenkilöstö ja kouluterveydenhoitajat toivovat kouluihin lisää keinoja oppilaiden mielenterveyden tukemiseen. Verkkopohjaiset menetelmät voivat olla hyödyllisiä oppilaiden mielenterveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa sekä mielenterveyden tukemisessa.

Kirjasto mukana Mielen päällä -teemaviikolla

04.10.2021

Lokakuun alussa vietetään Mielen päällä -hankkeen teemaviikkoa 4.-10.10., ja kirjasto on mukana tapahtumassa erilaisilla tempauksilla. Opiskelijalähtöisen hankkeen toteuttavat Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) ja Turun yliopisto. Hankkeen tarkoituksena on edistää mielenterveyden varhaisen tuen saamista matalla kynnyksellä, purkaa mielenterveyttä koskevia ennakkoluuloja ja leimoja sekä jakaa opiskelijoiden mielen hyvinvointia edistäviä hyviä käytäntöjä.

Väitöstutkimus paljasti lasten masennuksen ja kiintymyssuhdehäiriön varhaisia riskitekijöitä (Väitös: MPH Subina Upadhyaya, 12.6.2021, lastenpsykiatria)

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Kansainvälinen vertailu: Suomalaisilla vähiten pandemiaan liittyvää mielenterveysoireilua

04.06.2021

Vakavien mielenterveysoireiden ilmaantuvuus koronapandemian aikana on ollut Suomessa muita maita vähäisempää. Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan covid-19-tartunnan pelko ja pandemiaan liittyvä korkea stressi ennustavat vahvimmin heikentynyttä mielenterveyttä. Luottamus valtiojohtoon ja rajoitteiden tehokkuuteen voi puolestaan suojata yksilön mielenterveyttä pandemian aikana.