Turun yliopistossa tehdyssä psykiatrian väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsen aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin sekä sikiökautisten altisteiden merkitystä aivojen kehitykselle. Lisäksi väitöstutkimus kuvaa alalla yleisesti käytettyjen menetelmien rajoitteita.
Sosiaali- ja terveysalan hakijat pärjääjät hyvin valintakokeen tunneälyosuudessa ja erityisesti tunteiden hallinnassa, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Tunneälyn mittaaminen valintakokeessa voi auttaa valikoimaan sellaisia hakijoita, jotka pärjäävät kuormittavassa työssä.
Koronarokote antaa kestävän suojan koronavirusmuunnosten aiheuttamalta vakavalta taudilta T-solujen avulla, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus.
Ilmastonmuutos haastaa arkimoraalin toimivuutta, toteaa filosofi Mikko Puumala Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hänen mukaansa ihmisen moraalipsykologia ole sopeutunut vastaamaan globaaleihin ja vaikutuksiltaan kauaskantoisiin ongelmiin. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Puumala selvittää, millaisia uhrauksia yksilöltä vaaditaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
FM Tiina Lehtiniemi selvitti Turun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessaan siittiönmuodostuksessa tärkeän sukusolujyväsen, kromatoidikappaleen toimintamekanismeja. Lehtiniemen tulokset auttavat ymmärtämään paremmin miesten hedelmättömyyden syitä.
FM Ville Laitinen sovelsi ja kehitti monitieteellisessä väitöskirjassaan menetelmiä, joilla pystytään ennustamaan tulevia muutoksia monimutkaisissa systeemeissä, esimerkiksi suolistomikrobistossa.
Hiiliveron kannatus on Pohjoismaissa asuvien keskuudessa muuhun Eurooppaan nähden korkeaa, havaitsi Jukka Sivonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän arvioi, että korkeampi kannatus liittyy Pohjoismaissa vallitsevaan vahvaan luottamukseen poliittisiin instituutioihin.
Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärän lasku vähentää sosiaalimenoja ja kasvattaa tuloeroja länsimaissa, ennakoi valtiotieteiden maisteri Ari-Matti Näätänen Turun yliopistoon tekemässään väistötutkimuksessa.
Naapuruston sosioekonominen huono-osaisuus saattaa heikentää pikkulapsiperheiden ruokavalion laatua sekä lisätä lasten ylipainon riskiä. Lisäksi vanhempien minäpystyvyys näyttäisi olevan yksi tärkeä tekijä lasten ruokatottumusten kehittymisessä, selviää Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa. Tutkimus tuo uutta tietoa yksilöllisistä, vanhemmuuteen ja asuinympäristöön liittyvistä tekijöistä lasten ruokailutottumusten taustalla.
Väitöskirjatutkija tutki esimerkiksi kasvien lehdistä, hedelmistä ja marjoista löytyviä yhdisteitä, joilla on virusten ja bakteerien kasvua hillitseviä ominaisuuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin kasvitanniinien vaikutusta esimerkiksi E. coli ja S. aureus -bakteerikantoihin, ja havaittiin että etenkin mesiangervon ja vadelman tanniinit estivät tehokkaasti bakteerien kasvua.