Kuvataiteilija Ellen Thesleffin taiteessa ruumis toimi ja liikkui tavoilla, jotka eivät olleet aikakauden naisille vielä tyypillisiä. Hanna-Reetta Schreck tutki väitöskirjassaan Thesleffin näkemyksiä ruumiista ja ruumiillisuudesta 1800-luvun lopun modernin murroksen aikana.
Syntymä keisarileikkauksella lisää riskiä sairastua ei-tarttuviin tauteihin sekä lihavuuteen myöhemmällä iällä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Yhteyden epäillään selittyvän erilaisella varhaisella mikrobikontaktilla.
Arjen älylaitteet, kuten puhelimet, kellot ja aktiivisuusrannekkeet voivat tukea ja parantaa kroonisen kivun ja Parkinsonin taudin hoitoa tulevaisuudessa. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että näillä laitteilla voidaan havaita uusia, hoidon kannalta merkittäviä signaaleja eli biomarkkereita.
Raskauden aikainen ylipaino ja erityisesti lihavuus aiheuttavat muutoksia äidin fysiologiassa ja lisäävät riskiä raskauskomplikaatioihin, kuten raskausdiabetekseen, selviää Noora Houtun Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
FM Elmeri Rivasto tutki väitöstutkimuksessaan korkean lämpötilan suprajohtavia ohutkalvoja. Tutkimuksessa onnistuttiin tehokkaasti optimoimaan materiaalien ominaisuuksia ja kehittämään suprajohtavia ohutkalvorakenteita, joita on mahdollista soveltaa eri aloille.
Pitkäaikaisten terveysongelmien määrä on kasvussa maailmanlaajuisesti. Nämä voivat aiheuttaa pysyviä ja eettisesti haastavia muutoksia yksilön elämään. TtM Sunna Rannikko tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden omakohtaisia kokemuksia hoitotyön keskeisten arvojen toteutumisesta sairastumisen jälkeisessä ajassa.
Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus on suojaava tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle, ilmenee psykologian maisteri Eeva Holmbergin Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkija havaitsi, että mikäli äidin tuottamat kuulo-, näkö-, ja kosketusärsykkeet vuorovaikutuksessa vauvan kanssa olivat ennustettavia, se oli yhteydessä lapsen parempiin itsesäätelytaitoihin varhaislapsuudessa.
Potilastietojärjestelmiin tehtyjen kirjausten perusteella potilaan sekavuustilaa ei erikoissairaanhoidossa aktiivisesti ennaltaehkäistä eikä tunnistamisen apuvälineitä käytetä, ilmenee terveystieteen maisteri Satu Poikajärven Turun yliopistoon tekemässä hoitotieteen väitöstutkimuksessa. Myös kirjauksia sekavuustilan lääkkeettömien hoitokeinojen käytöstä löytyy niukasti.
Seurattuaan lepakoiden aktiivisuutta kahden kesän ajan väitöskirjatutkija Simon P. Gaultier havaitsi, että lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja metsäalueilla. Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat myös tarvetta ottaa lepakot paremmin huomioon tuulivoimahankkeissa koko Euroopan boreaalisella alueella.
Murteista puhuttaessa mieleen tulevat usein murrealueita ja -rajoja kuvaavat murrekartat. FM Lotta Aarikka käsittelee väitöstutkimuksessaan, miten rajoja on tosiasiassa vaikea vetää. Tutkijoiden oma kielellinen historia ja kielitaju vaikuttavat myös murteita käsittelevään tutkimukseen.