Varsinais-Suomen yritysten resilienssi merilogistiikan häiriötilanteessa

Hankkeessa haastateltiin maakunnan 20 merkittävää yritystä jatkuvuuden- ja riskienhallintajärjestelmistä ja toimitusketjuhäiriöihin sovelletuista keinoista. Lisäksi käsiteltiin riippuvuutta Saaristomeren kautta kulkevasta liikenteestä ja korona-ajan kokemuksia. Riskienhallinta oli käytössä kaikilla yrityksillä. Sitä edellyttää jo laadunhallintastandardikin (ISO 9001), jota valtaosa yrityksistä toteuttaa. Toisaalta standardoitu jatkuvuudenhallintasuunnitelma kaikkine osioineen oli käytössä vain yhdellä yrityksellä.

Koronan vaikutuksia kohdeyritykset eivät pystyneet suurelta osin ennakoimaan mutta selvisivät pääosin ilman kysynnän laskua ja lomautuksia. Suuremmilla yrityksillä, jotka ovat osa suurempaa kansainvälistä konsernia, oli parempi tilannekuva pandemian vaikutuksista. Tarkemman tilannekuvan välittäminen toimitusketjuihin vaikuttavissa häiriötilanteissä myös pienemmille yrityksille parantaisi koko järjestelmän resilienssiä.

Yrityksillä oli eri keinoja jatkuvuuden varmistamiseen toimitusketjuhäiriöiden varalta. Valtaosa arvioi toimittajiensa toimitusvarmuutta, ainakin tärkeimpien toimittajien osalta ja suurimmat yritykset pyrkivät sopimuksissaan sitouttamaan toimittajiaan jatkuvuudenhallintaan. Enemmistössä yrityksiä oli käytössä raaka-aineiden ja komponenttien hankinnan hajauttaminen, hankintayhteistyö, kuljetuspalvelujen hajautus ja tuotantojärjestelmän joustot. Noin puolella yrityksistä oli varastokapasiteetissa joustopotentiaalia ja mahdollisuus siirtää tuotantoa muualle. Jälkimmäinen keino ei tosin ole yleensä toteutettavissa nopeasti. Noin puolet yrityksistä ilmoitti, että tuotteen suunnitteluvaiheessa huomioidaan herkkyys toimitusketjuhäiriöille.

Meriteollisuus erosi elintarvike- ja lääke- & bioalasta siten, että niiden hankintasopimukset sisälsivät selvästi vähemmän jatkuvuudenhallintavaatimuksia. Toimitusketjuhäiriöitä lieventäviä keinoja oli siis käytössä osittain ja eriasteisella intensiteetillä haastatelluissa toimialojensa suurimmissa varsinaissuomalaisissa yrityksissä. Oletettavasti tilanne on heikompi pienemmissä yrityksissä.

Merikuljetusten pysähtyminen vaikuttaisi eri yrityksiin eri aikajänteillä. Yritysten pääosa ilmoitti pystyvänsä toimimaan noin 2 viikosta 2 kuukauteen ilman merikuljetuksia. Elintarviketeollisuus pysähtyisi 2 viikon kuluessa ilman tulologistiikkaa. Lääke- ja bioala toimisi hieman pidempään ja meriteollisuus pisimpään 1-2 kuukautta. Yrityksillä oli heikko näkyvyys toimitusketjuun ensimmäisen portaan taakse sekä toimittajien ja asiakkaiden osalta. Tämän parantaminen on selkeä kehityskohde.

Saaristomerta viidellä pääväylällä alusliikennettä ohjaavan VTS:n (vessel traffic service) arvioitiin toimivan hyvin. Pidemmän tähtäimen kehityskohde VTS-järjestelmälle ja koko merenkululle on yhteiseen tilannekuvaan ja digitaaliseen kommunikaatioon ja tiedonjakoon liittyvät prosessit. Jatkossa älykkäiden merenkulun turvalaitteiden lähettämät tiedot näkyvät uusimpien alusten omissa järjestelmissä. Samalla vanhempien alusten tekniikka voi olla kovin eri tasoista.

Maakunnan tasolla huoltovarmuudessa toimii useita viranomaisia, joilla on myös yhteistyötä yritysten kanssa. Yrityksiä tulisi enemmän integroida ainakin Elinkeinoelämän alueelliset varautumisyhteistyö  toimikuntien (ELVAR) toimintaan varautumisen parantamiseksi. Viranomaisilta yritykset toivoivat jatkossa selkeämpää päätöksentekoa ja viestintää koronantyyppisissä toimitusketjuhäiriöitä aiheuttavissa tilanteissa sekä parempaa kansainvälistä koordinaatiota.

Hanke valmistui syksyllä 2022. Hanke sai rahoitusta Varsinais-Suomen Liiton ”Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen” -määrärahasta ja Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy:ltä.

Raportti julkaistu MKK:n julkaisusarjassa

Lisätietoja: Reima Helminen, erikoistutkija, puh. 040 580 2411