Anni Hella profiilikuva
Anni
Hella
historia ja arkeologia
FT
Puhetta metsistä. Metsä epistemologisena välineenä sydänkeskiajan Etelä-Italiassa (Koneen säätiön rahoittama Metsän puolella -hanke, rahoituskausi 2024–2027, vastuullinen johtaja Teemu Immonen)

Ota yhteyttä

Asiantuntijuusalueet

Keskiajan historia
Bysantin historia
Itä–länsi-suhteet
Ferrara–Firenzen konsiili
Kirkkohistoria
Lännen suuri skisma
Grottaferratan luostari
Pyhiinvaellus
Metsähistoria
Mikki Hiiri
Tietokoneavusteinen tekijäntunnistus

Biografia

Väittelin tohtoriksi joulukuussa 2023 kulttuurihistorian oppiaineesta, Turun yliopistossa. Väitöskirjani otsikko on 'How can we trust these books?’ The Use and Authority of Manuscripts in the Council of Ferrara–Florence (1438–39). Tällä hetkellä työskentelen tutkijatohtorina Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa "Puhetta metsistä. Metsä epistemologisena välineenä sydänkeskiajan Etelä-Italiassa" (hankkeen johtaja dosentti Teemu Immonen, kulttuurihistoria).

Vuonna 2024 olin mukana tutkijatohtorina hankkeessa "Pyhiinvaellus liikkeessä: Pyhiin vaeltamisen motiivit ja merkitykset Turussa keskiajalla ja nykyään" (hankkeen johtaja lehtori ja dosentti Minna Opas, uskontotiede). Hanketta rahoitti Turun kaupunkitutkimusohjelma.

Olin mukana Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa vuosina 2019–2023 "Kuinka selviytyä lännen suuresta skismasta? Paavillinen kuuria ja uskonnolliset sääntökunnat Roomassa (1378-1417)" (hankkeen johtaja professori Kirsi Salonen, yleinen historia, nykyinen Euroopan ja maailman historia).

Sitä ennen vuosina 2016–2019 työskentelin kulttuurihistorian professori Marjo Kaartisen johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa digitaalisten ihmistieteiden konsortiossa "Profiling Premodern Authors".

Opetus

Olen osallistunut kulttuurihistorian oppiaineen opetukseen yksittäisillä luennoilla antiikista ja keskiajasta. Olen myös esitellyt omaa tutkimusaihettani ja -menetelmiäni osana oppiaineen opetusta. Pidin ensimmäisen oman kurssini Bysantin kulttuurihistoriasta keväällä 2023. Syksyllä 2023 toimin vastuuopettajana kurssilla "Vanhojen aikojen menetelmäkurssi", jossa oli mukana joukko vanhojen aikojen tutkijoita esittelemässä erilaisia aineistoja ja menetelmiä vanhojen aikojen tutkimuksessa. Näiden lisäksi olen ohjannut maisterivaiheen opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneet vanhoista ajoista, kulttuurihistorian teemaryhmässä vuosina 2016–2017, sekä syksystä 2023 alkaen.

Olen suorittanut yliopistopedagogiikan perusteet (10 op) lukuvuonna 2023–2024 ja suunnitelmissani on täydentää pedagogiikan opintoja lähitulevaisuudessa.

Tutkimus

Olen aloittanut vuoden 2025 alussa tutkijatohtorina Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa "Puhetta metsistä. Metsä epistemologisena välineenä sydänkeskiajan Etelä-Italiassa", jota johtaa dosentti Teemu Immonen kulttuurihistorian oppiaineesta. Hankkeessa keskityn Grottaferratan luostarin merkityksen tutkimukseen.

Vuoden 2024 työskentelin hankkeessa "Pyhiinvaellus liikkeessä: Pyhiin vaeltamisen motiivit ja merkitykset Turussa keskiajalla ja nykyään", jota johti uskontontieteen lehtori ja dosentti Minna Opas. Hankkeessa olin vastuussa Turun keskiaikaisen pyhiinvaelluksen tutkimisesta.

Väitöskirjassani tutkin Ferrara-Firenzen konsiilia (1438–1439), jossa neuvoteltiin idän ja lännen kirkkojen yhdistämisestä. Kirkot yhdistettiin konsiilin päätteeksi, mutta unioni jäi lyhytaikaiseksi. Konsiilissa tutkin erityisesti keskusteluja käsikirjoituksista, niiden eroista ja auktoriteetista. Raamatun, kirkkoisien ja ekumeenisten konsiilien tekstit, jotka olivat säilyneet käsikirjoituksissa, olivat keskeisiä lähteitä konsiilin teologeille ja muille oppineille, joiden avulla he argumentoivat teologisten oppien ja kirkollisten käytäntöjen puolesta. Ongelmana oli kuitenkin käsikirjoitusten erilaiset versiot samanlaisista teksteistä. Kreikan -ja latinankielisiä käsikirjoituksia oli säilynyt niin idästä kuin lännestä ja osasta löytyi käännöksiä toiselle kielelle. Käännöksiä tehtiin myös konsiilin tarpeisiin. Tutkimuksessani pohdin konsiilin ja sen teologisten keskustelujen roolia humanistisen tekstikritiikin kehityksessä. Vaikka 1400-luvun humanistit olivat perinteisesti kiinnostuneita juuri antiikin klassisista teksteistä, kirkollisilla teksteillä oli huomattava merkitys humanistien ajattelussa ja tarpeessa kehittää tekstikritiikkiä ja tekstien kääntämistä.

SCISMA-projektissa tutkin Grottaferratan luostaria, joka noudatti bysanttilaista liturgiaa ja riittiä, mutta oli katolisen kirkon alainen. Keskityn sen tapoihin selviytyä skismasta ja siihen miten se joutui uudelleen miettimään omaa identiteetttiään ja lojaaliuttaan paaville/paaveille.

Konsortiossa "Profiling Premodern Authors", joka selvitti tietokoneavusteisin menetelmin antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun anonyymien tekstien tekijöitä, olin vastuussa keskiaikaisten ja uuden ajan alun latinankielisten tekstien esikäsittelystä.

Hankkeiden lisäksi olen kiinnostunut monenlaisista teemoista, joiden parissa olen jo tehnyt jonkin verran tutkimusta. Julkaisimme kulttuurihistorian toisen post-doc tutkijan, Noora Kallioniemen, kanssa artikkelin 1930-luvun Disneyn lyhytanimaation medievalismista.

Julkaisut

Järjestä: