Olen tutkinut taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta osana sosiaali- ja terveyspalveluja ArtsEqual: Taide julkisena palveluna -hankkeessa. Hanketta rahoitti Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Olen kiinnostunut siitä, millaisia merkityksiä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus saavat taiteilijoiden ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteistyönä toteutta​​massa taiteellisessa työskentelyssä erilaisten osallistujien kanssa. Kenelle taidetta, taidekasvatusta tai yhteisötaidetta sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjotaan? Kenelle siitä ajatellaan olevan hyötyä ja miksi? Keitä taide sote-palveluissa tosiasiallisesti tavoittaa? Tutkin muun muassa neuvoloissa järjestettävää vauvasirkusta ja yhteisötaidetta asukkaiden kotona. 

Lisäksi olen tutkinut Turussa vuosina 2011-2015 toteutetun EVIVA – Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika -ohjelman tavoitteiden, kuten kuntalaisten liikunta- ja kulttuuriharrastusten, muun aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisen sekä hyvinvointierojen kaventamisen toteutumista kaupungin työntekijöiden ja asukkaiden näkökulmasta. Tutkimuksen rahoitti Turun kaupunki.

Vuonna 2012 valmistuneessa sukupuolentutkimuksen väitöskirjassani ”Liikuttavat erot. Etnografisia kohtaamisia itämaisessa tanssissa” (2012) tarkastelin itämaista tanssia Suomessa sosiaalisten erojen, kuten sukupuolen, tuottamisen näyttämönä. Tanssillisissa ja musiikillisissa käytännöissä valtasuhteet ja kulttuuriset normit kietoutuvat kokemukseen ja tunteisiin. Tutkimukseni kysyikin, miten itämaisen tanssin harjoittajat Suomessa käsittelevät, kokevat, tuottavat ja purkavat sellaisia identiteettikategorioihin perustuvia eroja kuten sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys ja kulttuuri. Tein väitöskirjani osana Suomen Akatemian rahoittamaa projektia Häiritsevät erot. Identiteetin, paikan ja vallan feministiset luennat sekä Turun Yliopistosäätiön, Oskar Öflundin ja Alfred Kordelinin säätiöiden tukemana.