Joni
Karjalainen
tohtorikoulutettava, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
tohtorikoulutettava, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
M Soc Sc

Ota yhteyttä

+358 40 702 9691
Korkeavuorenkatu 25 Helsinki
00130
Helsinki

Asiantuntijuusalueet

ennakointi
aurinkoenergia
energiaskenaariot
kestävän kehityksen mittarit
startupit
innovaatioyhteistyö
Kenia
Tansania
ilmastonmuutos

Biografia

Joni Karjalainen on työskennellyt Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa vuodesta 2013. Hän on "Sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa - uusi tarina Suomen tulevaisuudelle?" -kirjan kirjoittaja. Karjalainen tekee tällä hetkellä tutkimustyötään Accrassa, Ghanassa. 
Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat energiatulevaisuudet ja -skenaariot, uusiutuvan energian teknologioiden, erityisesti aurinkoenergian käyttöönotto Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä toimintastrategiat kestävän kehityksen tavoitteen 7 saavuttamiseksi (SDG 7). Karjalainen keskittyy oheisiin teemoihin hänen väitöskirjatyössään. 
Vuonna 2017 Karjalainen oli tutkijavaihdossa Sussexin yliopiston Science Policy Research Unitissa (SPRU) tehden tutkimusta uusista aurinkoenergian liiketoimintamalleista ja innovaatiokäytänteistä Itä-Afrikassa. Karjalainen on yleisen valtio-opin maisteri (M Soc Sc) Helsingin yliopistosta. Hänellä on aikaisempaa kokemusta innovaatioyhteistyön, kehityspolitiikan sekä viestinnän saralla.

Opetus

Hänen opetustehtäviinsä kuuluvat avustaminen tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelman kursseilla sekä pro gradu-ohjaus.

Tutkimus

Aurinkoenergian hinnan lasku kasvattaa siihen nojaavien teknologiaratkaisuiden kysyntää. Aurinko-, tuulienergian ja energian varastointiteknologioiden roolin esitetäänkin kasvavan lähitulevaisuudessa erityisesti Afrikan maissa. Sektorin edelläkävijämarkkinoilla kuten Keniassa ja Tansaniassa erityisesti maaseudulla yhä vain pieni osa kansalaisista on luotettavan sähköntuotannon piirissä. Juuri näissä maissa syntyy kansainvälisten innovaatiokumppanuuksien vauhdittamana uusia energiaratkaisuja. 

Innovaatiokumppanuudet ovat tärkeitä uudelle energialiiketoiminnalle myös paikallisesti, sillä ne voivat luoda mahdollisuuksia uudenlaisen tiedon synnyttämiseen sekä erilaisia taloudellisia hyötyjä. Uuden osaamisen tai toimivien kumppanuuksien synnyttäminen ei silti tapahdu itsestään. Yritysten innovaatio- ja teknologiakyvykkyydet ovat kehittyvissä maissa alhaisia sektorin edelläkävijöihin verrattuna ja maiden omat innovaatiojärjestelmät ovat varsin heikkoja. Epäsuhta innovaatiokyvyissä korostaa normi- ja sääntely-ympäristön kehittymisen merkitystä eri osapuolille suotuisaksi ja luo muutospaineita kansallisessa ja kansainvälisessä tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassa.


Hänen aikaisempiin tutkimusprojekteihinsa kuuluvat:
  • Sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa -tiedeviestintähanke (2018)
  • Neo-Carbon Energy - Aurinko- ja tuulivoimalla kohti uutta energiatulevaisuutta (2014–2017)
  • ENCORE - Kaupallisesti vahva keskusta ja vetoava kantakaupunki (2015–2016)
  • Access to Sustainable Energy for All (2011–2014)
  • Beyond 2015 - Tulevaisuuden visiot Keniassa ja Tansaniassa vuosituhattavoitteiden jälkeiselle ajalle (2013–2014)

Julkaisut

Järjestä: