Krista Ojutkangas profiilikuva
Krista
Ojutkangas
yliopistonlehtori, kotimaiset kielet ja niiden sukukielet
dosentti, kotimaiset kielet ja niiden sukukielet

Ota yhteyttä

+358 29 450 3216
+358 50 437 2139
Arcanuminkuja 1
20500
Turku

Asiantuntijuusalueet

suomen kieli
kielioppi
spatiaalinen semantiikka
adpositiot
syntaksi
kielitypologia

Biografia

Valmistuin ylioppilaaksi Lohjan lukiosta, ja pääsin samana keväänä Turkuun opiskelemaan suomen kielen ja sen sukukielten koulutusohjelmaan suomea, viroa, unkaria ja yleistä kielitiedettä. Tein pro gradu -tutkielmani suomen ja viron verbijohdoksista. Maisteriksi valmistuttuani työskentelin ensin yleisen kielitieteen oppiaineessa Suomen Akatemian Maailman kielten yhteinen rakenne -tutkimushankkeessa (johtaja prof. Esa Itkonen) tutkimusassistenttina ja sen jälkeen suomen kielen assistenttina. Väitöskirjan tein valmiiksi valtakunnallisen tutkijakoulun Langnetin tohtorikoulutettavana, ja väittelin suomen ja viron ruumiinosannimien kieliopillistumisesta v. 2001. Suomen Akatemian Käsitteistäjä ja kielioppi -hanke (Turun osahankkeen johtaja prof. Tuomas Huumo) tarjosi minulle tutkijanpestin, jonka jälkeen minut valittiin suomen kielen lehtoriksi v. 2003. Suomen kielen dosentiksi minut nimitettiin v. 2006.

Opetus

Opetan oppiaineessani ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ensimmäistä isoa kielioppikurssia, äänne- ja muotorakennetta. Opetan kielioppia myös aineopintovaiheessa, jolloin kieliopillisiin ilmiöihin paneudutaan syvällisemmin ja yhden ilmiön eri-ikäisiä kuvauksia tarkastellaan kriittisesti vertaillen. Olen opettanut pitkään myös suomen kirjakielen kehitystä. Osallistun myös opintojen alkuvaiheen yleisopetukseen ja vastaan laitoksen yhteisestä yleisen kielitieteen johdantokurssista. Toimin oppiaineessani opettajatuutorina. Ohjaan vuosittain muutamia graduja, ja ohjauksessani on tällä hetkellä myös kaksi väitöskirjaa (toinen Turun ja toinen Itä-Suomen yliopistossa).

Tutkimus

Päätutkimusaiheeni ovat suomen kielen paikkaa ilmaisevat adpositiot ja adverbit, yhteisnimitykseltään grammit. Grammeilla ilmaistaan – suomen runsaan paikallissijajärjestelmän ohella – sijaintisuhteita hyvin monipuolisesti. Hahmotamme tilaa ympärillämme kolmijakoisen akseliston eli edessä–takana-, päällä–alla- ja vasemmalla–oikealla-akselien avulla. Sijaintia suhteessa näihin akseleihin ilmaistaan nimenomaan grammeilla; paikallissijojen keskeisin tehtävä on ilmaista staattista sijaintia, siirtymää kohteeseen tai erilleen kohteesta. On kiinnostavaa, millaisia sijainnin suhteutuskohtia kielen käyttäjät hyödyntävät erityyppisiä sijainteja kuvatessaan, ja millaisia syntaktisia rakenteita kuvauksissa hyödynnetään. Teoreettisesti edustan kognitiivista kielentutkimusta, jonka peruslähtökohta on se, että kieli pohjautuu ihmisen yleisiin kognitiivisiin kykyihin, esimerkiksi kykyyn kiinnittää eriasteista huomioita tilanteiden eri osiin, kykyyn luokitella olioita ja tapahtumia ja kykyyn ymmärtää olioiden välisiä voimadynaamisia suhteita. Tutkimusmenetelmäni on aina aineistopohjainen ja osin aineistovetoinenkin. Olen kiinnostunut myös siitä, miten sijaintisuhteita ilmaisevien keinojen käyttö on kehittynyt, ja käytän tämän vuoksi saatavilla olevia aineistoja melko laajasti, 1500-luvun vanhasta kirjasuomesta nykyaineistoihin. Erityisen kiinnostava on 1800-luku, jolloin suomea kehitettiin kiivaasti ja tietoisesti kaikilla elämän osa-alueilla käyttökelpoiseksi sivistyskieleksi.

Julkaisut

Järjestä: