Maarit
Leskelä-Kärki
Linkit
Asiantuntijuusalueet
Biografia
Olen toiminut kulttuurihistorian oppiaineen yliopistonlehtorina vuodesta 2013 lähtien. Olen kulttuurihistorian dosentti Turun yliopistossa (2011) ja kulttuurihistorian, erityisesti elämänkerronnan dosentti Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa (2022). Lukuvuonna 2022-2023 toimin oppiaineen toisena professorina. Elokuusta 2023 lähtien hoidan jälleen yliopistolehtorin tehtävääni.
Tulin opiskelemaan Turkuun syksyllä 1992. Valmistuttuani suuntauduin jatko-opintoihin ja olen työskennellyt kulttuurihistorian oppiaineessa erilaisissa tehtävissä (lehtorina, koordinaattorina, tutkijana, yliopisto-opettajana ja yliopistolehtorina) vuodesta 1998 lähtien.
Tein väitöskirjaani Suomen Akatemian rahoittamassa naisten kirjoittamisen kulttuurihistoriaa kartoittaneessa hankkeessa, ja väittelin syksyllä 2006 teoksella Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä (SKS). Väitösaikana olin myös vierailevana tutkijana Liverpoolin John Moores Universityssa kevään 2006. Vuosina 2009–2012 toimin Turun yliopiston tutkijakollegiumissa (Turku Institute for Advanced Studies) post doc -tutkijana. Vuodesta 2013 lähtien olen toiminut yliopistonlehtorin tehtävässä, ensin määräaikaisena ja vuodesta 2015 lähtien toistaiseksi.
Toimin varajohtajana tutkimuskeskus SELMAssa (Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory) vuodesta 2015 lähtien. Olen mukana European Journal for Life Writing -lehden toimituskunnassa ja kansainvälisen IABA-järjestön toiminnassa.
Olen mukana monissa luottamustoimissa myös yliopiston ulkopuolella. Vuosina 2015-2021 toimin Suomen Historiallisen Seuran hallituksessa ja 2020-21 seuran puheenjohtajana. Kansallisbiografia II:n päätoimittaja olen ollut vuodesta 2017. Lisäksi toimin tiedettä ja taidetta yhdistävän Turun yliopiston, Donner-Instituutin ja Åbo Akademin yhteisessä Aboagora-tapahtuman kuratointiryhmässä kulttuurihistorian edustajana. Akateemisen maailman ulkopuolella toimin muun muassa vuonna 2006 perustetun Aino Kallas seuran puheenjohtana.
Opetus
Tutkimus
Tutkimukseni keskittyy 1800-1900-lukujen historiaan, sukupuolihistoriaan, kirjoittamisen historiaan ja elämäkertatutkimukseen sekä laajemmin life writing -tutkimuskentälle. Myös uskontokulttuurit, erityisesti esoteerisuuden kulttuurihistoria on erityisalojani ja olen kirjoittanut myös populaarikulttuuriin liittyen ennen muuta musiikista ja elokuvasta.
Tuoreimmat kirjani ovat syksyllä 2026 ilmestynyt Pääskysen laulu ja hiljaiset surut. Minna Krohnin muistettu ja kerrottu elämä -teos (Avain) sekä 2022 yhdessä Otto Latvan kanssa kirjoitettu ympäristöelämäkerrallinen teos Meri ja Tove. Elämää saaristossa (John Nurmisen säätiö), joka ilmestyi keväällä 2026 myös ruotsiksi nimellä Havet och Tove. Livet i skärgården (SLS).
Syksyllä 2021 ilmestynyt Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880-1930 (toimitettu yhdessä Antti Harmaisen kanssa, Teos-kustantamo) kokosi yhteen laajan ja monitieteisen Uuden etsijät -tutkimushankkeen tuloksia. Koneen rahoittaman nelivuotisen hankkeen puitteissa julkaistiin useita kirjoja, toteutettiin museonäyttelyitä ja tapahtumia. Elämäkerrallinen teos Helmi Krohnin ihmeellinen elämä kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä (yhdessä Marjut Hjeltin ja Hilkka Oksama-Valtosen kanssa, Into-kustannus) ilmestyi samana syksynä.
Omaelämäkerrallisia aineistoja olen tarkastellut yhdessä muiden historioitsijoiden kanssa toimittamissa teoksissa Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen (Vastapaino 2020. toimitetty yhdessä Karoliina Sjön ja Liisa Lalun kanssa) sekä Kirjeet ja historiantutkimus (SKS, yhdessä Anu Lahtisen ja Kirsi Vainio-Korhosen kanssa 2013).
Elämänkerronnallista ja ympäristötutkimusta yhdistän käynnissä johtamassani hankkeessa Tarinoiden lehto - Sagalund. Kotimuseo, ympäristö ja elämänkerronnallinen aika (2022-), jossa tarkastellaan Kemiössä olevan Sagalundin ulkoilmamuseon sekä Nils-Oskar Janssonin ja Adele Wemanin kotimuseon ja sitä ympäröivän puutarhan, Villa Sagalundin, historiaa ja ajallisia kerrostumia. Sagalundin avulla on mahdollista tutkia kotimuseoiden elettyä ja museaalista aikaa, materiaalisuutta sekä saaristomiljöön historiaa. Ympäristöelämäkerran metodologiaan liittyy humanistisen ympäristötutkimuksen kenttä, joka on olennainen myös Tarinoiden lehto -hankkeelle. Hankkeessa tuotetaan Sagalundista myös kuvataidetta, ja tieteellisestä ja taiteellisesta työskentelystä tehdään dokumentti. Keväällä 2027 ilmestyy Villa Sagalundiin keskittyvä teos Tarinoiden lehto.
Tällä hetkellä työstän yhteistyössä toimittaja Leena Virtasen kanssa kirjoittamiseen keskittyvää elämäkerrallista teosta kirjailija-kääntäjä Tyyni Tuuliosta.