Englanninkielisessä, taiteiden tutkimuksen alaan liittyvässä artikkeliväitöskirjassani (otsikko: Documenary Imagination: Practices of Remembering in Contemporary Nordic Documentary) tutkin muistamisen käytäntöjä pohjoismaisessa nykydokumenttielokuvassa. 

Erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat muistamiselle annettu elokuvallinen muoto ja siihen liittyvät eettiset ja poliittiset kysymykset. Hahmottelen samalla dokumentaarisen mielikuvituksen käsitettä, jolla tarkoitan dokumentaarisen elokuvan kykyä luoda uusia ajattelun ja kokemisen tapoja, joissa menneisyyden kautta pyritään ymmärtämään nykyhetkeä ja tulevaisuutta. 

Monitieteisessä, dokumentaarisen elokuvan tutkimuksesta ja kulttuurisen muistin tutkimuksesta ammentavassa työssäni analysoin tapoja, joilla Pohjoismaiden menneisyyttä, kuten toista maailmansotaa ja kolonialismia muistetaan dokumentaarisissa elokuvissa. Muistamisen käytännöt liittyvät sekä tutkimuselokuvien (5 kpl) elokuvalliseen (esteettiseen, aistimelliseen) muotoon, kuten omaelämäkerrallisuuteen, arkistomateriaalin käyttöön ja dramatisointeihin, että niiden eettisiin ja poliittisiin ulottuvuuksiin, esimerkiksi todistamisen käytäntöihin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin, joihin elokuvat osallistuvat. Muisti ja muistaminen nähdään väitöstutkimuksen dokumentaarisissa elokuvissa performatiivisina ja poeettisina käytäntöinä, jotka todellisuuden esittämisen lisäksi luovat todellisuutta ja synnyttävät uudenlaisia tapoja kokea ja ajatella menneisyyttä sekä visioida tulevaisuutta tässä hetkessä.