Olavi Kangas profiilikuva
Olavi
Kangas
professor of Practice, Sosiaalitieteiden laitos
professor of practice, Sosiaalitieteiden laitos
PhD, Docent

Ota yhteyttä

+358 45 138 3790
Assistentinkatu 7
20500
Turku

Biografia

Olli vaiko Olavi?

Nimeni on Aarre Olavi Ensio Kangas. Lapsuudesta saakka olen ollut paremmin tunnettu nimellä Olli. Isäni oli Iso-Olli ja minä olin Pikku-Olli. Vähitellen epiteetti ’pikku’ hävisi nimestäni. Viimeksi sitä muutama vuosi sitten käytti dementoitunut tätini (90v) käydessäni häntä hoitokodissa katsomassa. ”Kah, Pikku-Ollihan se sieltä tulee!” huudahti hän iloisesti. Nyt Turun yliopiston jäykkä ja byrokraattinen järjestelmä pakottaa minut kulkemaan nimellä Olavi Kangas, joten kuljetaan sitten sillä...

Yliopistoni

Ensimmäinen yliopistoni oli synnynkaupunkini Raahen Rautaruukki, jossa lukioaikoinani ja osin myös opiskeluaikoinani hankin opintotukea. Työ terässulatolla ja masuunilla tarjosi näköalapaikan yhteiskunnan poliittisiin ja sosiaalisiin jakoihin. Nuo jaot ovat kulkeneet mukana tutkimusintresseissäni.

Opiskelin Helsingin yliopistossa yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä ilman sen kummempaa päämäärää. Samalla työskentelin erilaisissa sosiaalihuollon tehtävissä. Opiskelun päämäärä löytyi toisessa yliopistossani: sain pestin Matti Alestalon ja Hannu Uusitalon tutkimusavustajaksi Peter Floran mastodonttiseen Growth to Limits –projektiin. Graduni kirjoitin tuossa projektissa. Monet tutkimusintressini ovat olleet tuon projektin jälkikaikuja. 

Tukholmasta Turkuun

Valmistuttuani valtiotieteiden kandidaatiksi sain vakituisen virkamiespestin Sosiaali- ja terveysministeriössä. Mutta mitäpä mies ei olisi valmis vaihtamaan säkilliseen pimeyttä ja kouralliseen tuhkaa. Varma virkamiesura vaihtui epävarmaan tulevaisuuteen Walter Korven Social Citizenship Indicators projektissa. Institutet för socialforskning (SOFI) ja Tukholma muodostuikin pitkäksi aikaa kodikseni ja kolmanneksi yliopistokseni. Tuolloin syntyneet ystävyys- ja kollegiaaliset yhteistyösuhteet ovat säilyneet tähän päivään saakka. Osin myös tutkimusteemat.

Väitökseni tein kuitenkin Helsingin yliopiston sosiologiaan, mutta jatkoin työskentelyä Tukholmassa kunnes vaimoni sanoi muuttavansa lasten kanssa Suomeen. Minä sain kuulemma muuton suhteen tehdä, mitä halusin. Muutimme Turkuun. 1994 sain Turusta sosiaalipolitiikan professuurin, jossa viihdyin 10 vuotta. Olin tosin tuosta ajasta virkavapaalla vierailevana professorina Tukholmassa (SOFI), Sydneyssä (Social Policy Research Center) ja Bremenissä (Zentrum für Sozialpolitik). Lyhyempiä jaksoja Turun kaudellani vietin Budapestissä (Eötvös Loránd University) ja Pejingissä (Renmin University). Useaan otteeseen myös SOFIssa.

Sektoritutkimuksen kautta koukaten takaisin akatemiaan

Vuonna 2004 tie taas kutsui. Nyt tutkimusprofessoriksi Kööpenhaminaan The Danish National Institute of Social Research –tutkimuslaitokseen. Vuonna 2007 Kela houkutteli minut tutkimusosastonsa osastopäälliköksi. 2016 tittelini vaihtui yhteiskuntasuhteiden johtajaksi. Ulkomaiset houkutukset eivät kuitenkaan ottaneet laantuakseen edes Kelassa. Vietin Kelasta virkavapaalla Hans Christian Andersen -professorina puoli vuotta Syd-Dansk Universitetissa 2010-11, jossa minulla 2009-2016 oli myös osa-aikainen professoraatti valtio-opin laitoksella. Kelan vuosinani vietin kaksi puolen vuoden periodia Olof Palme professorina Uppsalan yliopiston valtio-opissa 2015 ja 2017.

Vuodesta 2016 olen toiminut Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajana Tasa-arvoinen yhteiskunta –tutkimusohjelmassa ja vuodesta 2018 Professor of Practice -tittelillä Turun yliopistossa. Lienen myös yksi niitä ’kaiken maailman dosentteja’, joiksi eräs Suomen pääministeri minunlaisiani luonnehti. Olen dosentti sosiologiassa Tukholmassa ja Tampereella, sosiaalipolitiikassa Turussa ja yhteiskuntapolitiikassa Helsingissä. Lisäksi minulla on Research Associate –tituleeraus University of South African sosiaalipolitiikassa ja kunniatohtorin hattu Åbo Akademista.     

Tutkimus

Tutkimuksellisesti ja menetelmällisesti olen kaikkiruokainen. Tämä merkitsee sitä, että osaan vähän kaikkea, mutta en oikein mitään kunnolla.

Olen ollut mentaalisesti mukana Verein für Sozialpolitik –yhdistyksen kokouksissa, New Deal miitingeissä ja Gustav Möllerin kansankotia ylistävissä puhetilaisuuksissa selvittäessäni sosiaalipolitiikan historiallista kehittymistä Euroopassa. Olen matkannut Willam Henry Sheppardin mukana Kongojokea ylävirtaan ja kauhistellut Leopoldia ja kolonialismin pitkää varjoa selvittäessäni Afrikan sosiaalipolitiikan saloja ja aseellisten konfliktien syntysyitä. Olen raottanut Rawlsin tietämättömyyden verhoa pohtiessani yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Olen lukenut eduskuntakeskusteluita kirjoittaessani suomalaisen hyvinvointivaltion poliittista historiaa. Sanojen jumalainen mahti Johanneksen evankeliumin alun hengessä on tullut tutuksi erilaisissa koeasetelmia matkivissa ja kehystyksen vaikutuksia luotaavissa tutkimuksissa.

Usein lähestymistapani on ollut makrohistoriallinen ja makrososiologinen, mutta vieraita eivät ole myöskään haastattelut, yksilöaineistot, rekisterit, aikasarjat, teksti- tai kuva-aineistot ja niihin liittyvät metodiikat. Tutkijan sieluni salat selviavät kohdasta 'Publications'. 

Viime vuosina suurimman osan ajastani olen käyttänyt mutapainiin perustulokokeilun suunnittelun ja arvioinnin kanssa. Tällä hetkellä meneillään perustuloharrastuksen (kirjasopimus Edward Elgarin kanssa) ohella ovat EU Horizon 2020 -rahoitteinen Beyond4.0 hanke (www.beyond4-0.eu; jossa Turusta mukana ovat myös Esa Karonen ja Mikko Niemelä); "Stratification and sustainability: an alternative way of looking at welfare state regimes" (Joakim Palmen (Uppsalan yliopisto) ja Markus Kainun (Kela) kanssa); "Colonial Production Regimes and Social Policy Models in Africa" sekä "Social Policy as Peace-Maker? Armed Conflicts in Africa" (molemmat Joakim Palmen kanssa) sekä Perusturva ja politiikka -kirjahanke (Mikko Niemelän ja Sampo Varjosen kanssa). Teon alla on myös Oxford Handbook of Social Policyyn historiallis-komparatiivinen katsaus sairaus- ja työtapaturmavakuutuksen kehityksestä OECD-maissa. Niin, ja tietysti Suomen Akatemian Strateginen tutkimusohjelma ottaa oman aikansa.    

Julkaisut

Järjestä: