Turun yliopiston lastenpsykiatrian oppiaine järjestää yhdessä Helsingin psykoterapiaseura ry:n kanssa Aikuisten psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus 2027-2030 koulutusryhmän. Koulutusohjelma järjestetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (VN 1120/2010) mukaisesti ja se noudattaa valtakunnallisen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion suosituksia.
Koulutuksen kohderyhmää ovat terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattihenkilöt.
Koulutuksen aikataulu ja paikkakunta
- Kesto: 4 vuotta (8 lukukautta)
- Paikkakunta: Helsinki
- Seminaarit: joka toinen perjantai, 8 seminaaripäivää lukukaudessa, 3 seminaaria/päivä (yht. 384 h)
Koulutuksen tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille perusteellinen ja käytännönläheinen ymmärrys psykoanalyyttisesta ihmiskäsityksestä ja siihen perustuvista psykoterapiamenetelmistä.
Koulutuksen aikana opiskelija oppii hahmottamaan mielen rakentumista, psyykkisen kehityksen eri vaiheita ja mielen psykodynamiikkaa tässä ja nyt -hetkessä psykoanalyyttisen teorian näkökulmasta. Opiskelija perehtyy siihen, miten varhaiset vuorovaikutussuhteet, kiintymyssuhteet, traumaattiset kokemukset, defenssit ja tiedostamattoman dynamiikka muovaavat yksilön psyykkistä rakennetta.
Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti transferenssin ja vastatransferenssin merkityksen psykoterapiassa. Hän oppii tunnistamaan ja hyödyntämään näitä ilmiöitä terapeuttisessa työssä niin, että ne tukevat potilaan itseymmärryksen lisääntymistä ja psyykkistä muutosta.
Koulutuksen päämääränä on, että opiskelija oppii rakentamaan ja ylläpitämään toimivan terapeuttisen allianssin. Hän osaa luoda ja turvata sellaiset puitteet (setting), joissa potilaan psyykkinen työskentely ja kasvu on mahdollista.
Lisäksi koulutus pyrkii siihen, että opiskelija kykenee soveltamaan psykoanalyyttisia käsitteitä ja menetelmiä kliinisessä työssä monipuolisesti ja vastuullisesti. Koulutuksen suorittanut psykoterapeutti on pätevä auttamaan asiakkaita syvällisen psyykkisen muutoksen ja lisääntyvän itseymmärryksen prosesseissa, vahvistamaan heidän minätoimintojaan sekä tukemaan mielen rakenteiden korjaantumista ja joustavuutta.
Koulutus koostuu seminaariopetuksesta, kirjallisuuteen perehtymisestä, koulutuspotilaiden hoidosta ja siihen liittyvästä potilastyön ohjauksesta, koulutuspsykoterapiasta sekä opinnäytetyöstä.
Seminaarit muodostuvat keskeisesti sekä teksteistä, joihin paneutuminen ennalta on oleellista, että kouluttajan johdolla tapahtuvasta aiheen käsittelystä seminaarin teemaan liittyen.
Koulutuksen sisältö
Koulutus koostuu:
- seminaariopetuksesta (384 h / 28 op)
- kirjallisuuteen perehtymisestä (6 op)
- koulutuspotilaiden hoidosta (300 h) ja siihen liittyvästä potilastyön ohjauksesta (120 h) (12 op)
- oma psykoterapia vähintään 360 h (18 op)
- opinnäytetyöstä (10 op)
Kokonaislaajuus: 74 op
Seminaarityypit
Teoriaseminaari
Teoriaseminaarien tavoitteena on oppia ymmärtämään psykoanalyyttisen lähestymistavan ominaispiirteitä ja perusperiaatteita, sekä tutustua erilaisiin psykoanalyyttisiin teorioihin (mm. Freud, Klein, Winnicott, Bion, Tähkä) ja psykodynaamisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin (mm. transferenssi, vastatransferenssi, vastarinta, minän puolustusmekanismit, trauma, vapaa assosiaatio). Lisäksi teoriaseminaarien tavoitteisiin kuuluu oppia ymmärtämään terapiayhteistyön ammatillisia ja eettisiä lähtökohtia sekä psykoterapeutin ammatillista polkua jatkuvan kehityksen näkökulmasta.
Kehitysseminaari
Kehitysseminaarin tavoitteena on kyky ymmärtää kehityksellisiä tekijöitä, jotka muokkaavat kokemusta itsestä ja muista, ymmärtää varhaisten vuorovaikutussuhteiden merkitys, kerätä tietoa kehityksellisestä psykopatologiasta, ymmärtää defenssien kehitystä ja psyykkistä kehitystä syntymästä aikuisuuteen.
Menetelmäseminaari
Menetelmäseminaarin tavoitteena on kyky ylläpitää analyyttinen fokus psykoterapiaprosessin alusta loppuun, kyky työskennellä tiedostamattoman kommunikaation kanssa, kyky arvioida psykoanalyyttisen terapian soveltuvuutta ja sitouttaa asiakas psykoanalyyttiseen prosessiin, allianssin muodostaminen ja ylläpito, kyky tunnistaa ja käsitellä terapiasuhteen vaikeuksia, ymmärtää terapiayhteistyön vastuut (asiakas/terapeutti), tuntea Käypä hoito -suositusten sisältöä psykodynaamiseen psykoterapiaan liittyen ja ymmärtää settingin merkitys ja opettaa terapian lopettamisen hallintaa.
Erityiskysymykset
Jatkumossa käsitellään kohdennetusti erilaisia psyyken ilmiöiden ja psykoterapiatyön erityistapauksia kuten psykoterapiasoveltuvuuden arviota, neuroottisuutta, psykosomatiikkaa, itsetuhoisuutta, addiktioita, neuropsykiatrisia häiriöitä, psykoosisairauksia.
Tapausseminaari
Seminaarijatkumon ensimmäisenä lukukautena seurataan valmiin psykoterapeutin esittämää psykoterapiatapausta läpikäymällä yksittäisiä psykoterapiatunteja sekä psykoterapiajatkumoa terapeutin esittämänä. Koulutuspotilaiden hoidon päästyä alkuun opiskelijat esittävät tapauseminaarissa omaa työtään kahteen kertaan koulutuksen aikana. Tavoitteena on saada konkreettista esimerkkiä ja opetusta kliinisestä työstä, oppia kuuntelemaan tapausesityksiä ja pitämään niitä itse.
Kirjoitusseminaari
Koulutettavan on valmistettava koulutuksen aikana kirjallinen opinnäytetyö ja esiteltävä se muille koulutettaville seminaarissa. Opinnäytetyö on johonkin psykoanalyyttisen psykoterapian erityiskysymykseen perehtymistä vaativa kirjallinen työ. Työ sisältää teoreettisen osuuden lisäksi myös tapausselostuksen.
Psykoterapeuttikoulutuksen opinnäyte on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen liittyvä syventävä kirjallinen tuotos, jossa noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota.
Opinnäytetyössä opiskelijan tulee osoittaa:
1) valmiutta psykoterapian lähdekirjallisuuden hakemiseen, arviointiin ja psykoterapian alan tieteellisen keskustelun seuraamiseen
2) psykodynaamisen teoriataustan ja käsitteistön hallintaa ja niiden integrointia omaan psykoterapiatyöhön
3) kirjallisen ja suullisen viestinnän ja argumentoinnin hallintaa
Ohjauksen järjestämisen kuvaus
Koulutettava hoitaa koulutuksen aikana yhteensä kolmea potilasta (yht. 300 h):
- yksi vähintään kahden vuoden ajan
- kaksi muuta vähintään vuoden ajan
- hoidot toteutetaan kahdesti viikossa
- ensimmäisen koulutushoidon voi aloittaa tammikuussa 2028
Työnohjaus:
- vähintään 120 h yksilötyönohjausta
- ohjauksen tiheys vähintään joka toinen viikko/potilas
- työnohjaajat ovat Suomen Psykoanalyyttisen Yhdistyksen kouluttajapsykoterapeutteja
- ensimmäisen potilaan työnohjaajana toimii joku koulutustoimikunnan jäsenistä. Hän toimii myös mentorina opiskelijalle erityisesti lopputyön ohjauksessa, mutta myös muuten opintojen suhteen.
Lisäksi opiskelija esittelee potilastyötään tapausseminaareissa.
Koulutuksen opetuskielenä on suomi. Suuri osa opiskeltavasta kirjallisuudesta on englanniksi, joten koulutuksen osallistujalta vaaditaan riittävää englannin kielen taitoa.
Koulutuksen johtaja
Katri Laine
Psykologi, PsM
Psykodynaaminen kouluttajapsykoterapeutti
Psykoanalyytikko
Varajohtaja
Tiina Onatsu-Arvilommi
Psykologi, psykologian tohtori (PsT)
Psykoanalyytikko (IPA), Psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapeutti (VET)
Psykoterapiakouluttaja ja työnohjaaja (STOry)
Erityisopettaja, kasvatustieteen maisteri (KM)
Koulutuksen pääasiallisina kouluttajina toimivat koulutustoimikunnan jäsenet:
Petri Arvilommi
LT, psykiatrian dosentti
psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri
perheterapeutti
psykoanalyytikko (IPA)
Anita Ekholm
Pepitä Hänninen
PsM, psykoterapeutti, väitöskirjatutkija
nuorisopsykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti
psykoanalyytikko (IPA)
Milla Tamminen
Harri Stenberg
psykologi, filosofi, FT
Psykodynaaminen psykoterapeutti, psykoterapiakouluttaja, työnohjaaja (STORY)
psykoanalyytikko ja kouluttajapsykoanalyytikko (IPA)
Haku koulutukseen alkaa 31.8.2026 klo 8 ja päättyy 25.9.2026 klo 15. Haku toteutetaan Opintopolku-palvelussa. Hakukelpoisuuden toteamisen jälkeen hyväksytyt hakemukset pisteytetään. Lopullinen opiskelijavalinta tapahtuu hakemuksen ja maksullisten soveltuvuushaastattelujen pohjalta kokonaispistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä.
Koulutuksen kokonaishinta riippuu opiskelijamäärästä:
minimivaatimusmäärällä (opiskelijoita 9) 22 071 €
maksimimäärällä (opiskelijoita 13) 15 280 €
Lukukausimaksut ovat vastaavasti yhdeksällä opiskelijalla 2 452 € ja kolmellatoista 1 698 €. Edellä mainitut hinnat sisältävät opetuksen ja opinnäytetyön hyväksymisen. Turun yliopisto laskuttaa lukukausimaksut opiskelijoilta.
Koulutus edellyttää lisäksi työnohjauksessa käyntiä ja omaa psykoterapiaa. Nämä eivät sisälly koulutuksen hintaan, vaan jokainen opiskelija maksaa ne erikseen.
Vaaditun työnohjausmäärän hinnaksi tulee noin 14 400 € ja koulutuspsykoterapian 32 400 € (hinta-arvio 360 psykoterapiatunnista keskimääräisellä 90 euron tuntiveloituksella ilman Kelan tai muita tukia).
Koulutus on Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lastenpsykiatrian oppiaineen täydennyskoulutusta. Se toteutetaan yhteistyössä Helsingin psykoterapiaseura ry:n kanssa.
Helsingin Psykoterapiaseura ry on helsinkiläinen vuonna 1985 perustettu yhdistys. Sen tehtävänä on edistää psykoanalyyttisen psykoterapian kehitystä, tutkimusta ja koulutusta. Seura on järjestänyt psykoterapeuttikoulutusta jo 40 vuoden ajan.
Koulutus järjestetään Helsingissä.
Turun yliopisto, psykoterapeuttikoulutuksen koordinaattori Mika Lamppu, mika.h.lamppu@utu.fi, 050 467 9310
Koulutuksen johtaja PsM Katri Laine, katrimaria.laine@gmail.com, 040 822 1163 (soittopyyntö tekstiviestillä)
Koulutuksen johtaja PsM, FT Harri Stenberg, 040 7507 221 (soittopyyntö tekstiviestillä)