Akateemiset juhlat ja tavat

Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920. Kansalaiskeräyksellä rahoitettu Turun Suomalainen Yliopisto oli ensimmäinen suomenkielinen yliopisto koko maailmassa. Akateemisten tapojen ja perinteiden juuret ulottuvat silti aina 1200-luvulle, jolloin Turusta lähdettiin opiskelemaan Keski-Euroopan yliopistoihin. Vuonna 1640 Turkuun perustettiin Ruotsin kuningatar Kristiinan aloitteesta maan ensimmäinen yliopisto Turun Akatemia.

Suurimpia juhlia ovat yliopiston perustamisen päivänä eli Kalevalanpäivänä 28.2. vietettävä vuosijuhla, syyskuun alussa vietettävä lukuvuoden avajaisjuhla sekä 2–3 vuoden välein vietettävä tohtoripromootio.

Promootiot

Tohtoripromootio on akateemisista juhlista perinteisin ja juhlallisin; juhlat kestävät kaksi päivää ja niissä vihitään kunniatohtoreita ja tohtoreita kaikista tiedekunnista.

Turun yliopistossa promootiota vietetään 2–3 vuoden välein.

Promootion perinteet tulevat Suomeen Uppsalasta. Juhla alkaa miekanhiojaisilla. Miekat hiotaan tahkoilla, joiden pyörittäminen on avecin tehtävä. Tilaisuudessa on ruokailu, joitakin puheita ja lopuksi tanssia.
Promootioakti alkaa kulkueella, jossa marssivat yliairut, liput, rehtori, kansleri, vierailevat rehtorit ja kanslerit sekä professorikunta. Viimeisenä tulevat promoottorit, vihittävät kunniatohtorit ja tohtorit tiedekunnittain.
Aktissa on puheita ja musiikkia sekä tohtorien vihkiminen, joka tapahtuu osittain latinaksi. Promoottorit panevat tohtoreille tohtorinhatun päähän, ojentavat miekan ja diplomin.

Akateeminen kulkue marssiin juhlan jälkeen tuomiokirkkoon promootiojumalanpalvelukseen. Illalla järjestetään vielä promootiopäivälliset ja -tanssiaiset.

>> Lisätietoa promootiosta.

Yliopiston avajaiset

Syyskuun alussa vietetään lukuvuoden avajaisia. Päiväohjelmaan, Avajaiskarnevaaleihin, kutsutaan opiskelijoita ja henkilökuntaa. Karnevaalien ohjelmassa on muun muassa Vuoden opettajan ja opintojakson palkitseminen, rehtorin tervehdys, musiikkia sekä tiedekunta- ja aine- sekä harrastusjärjestöjen esittäytymisiä.

Avajaisjuhlan käynnistää tuomiokirkossa vietettävä juhlajumalanpalvelus, josta siirrytään varsinaiseen avajaisjuhlaan. Tilaisuus on tarkoitettu koko yliopistoyhteisölle sekä yliopiston ystäville ja yhteistyökumppaneille.

 

Vuosijuhla

Turun yliopiston vuosijuhlaa eli yliopiston perustamisen vuosipäivää vietetään helmikuussa, yleensä Kalevalan päivänä 28. helmikuuta. Juhlapäivän juuret ovat vuodessa 1920, jolloin Turun Suomalainen Yliopistoseura perusti Kalevalan päivänä Turun Yliopiston.

Vuosijuhlan ohjelmassa on rehtorin tervehdys, musiikkia, juhlapuhe, vuoden alumnin julistaminen ja kunniamerkkien luovuttaminen. Juhlan jälkeen on tarjoilua.

Asusuosituksena juhlaan on tumma puku.

Akateeminen päivä

Turun yliopisto ja Åbo Akademi järjestävät vuosittain yhdessä Akateemisen päivän vuonna 1640 perustetut Turun akatemian kunniaksi.  Juhla sovitetaan Akatemian perustamispäivän 26.3. lähettyville.

Ruotsin kuningatar Kristiina perusti Kuninkaallisen Turun Akatemian 1640 kuningatar kenraalikuvernöörin Pietari Brahen ja Turun piispan Isaacus Rothoviuksen tuella. Suomen sodan jälkeen 1809 sen nimeksi tuli Keisarillinen Turun Akatemia. Yliopisto siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin vuonna 1828 ja sen nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi.

 

Väitöstilaisuudet

Turun yliopiston tiedekunnissa järjestetään vuosittain yhteensä noin noin 170 väitöstilaisuutta. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ja ne esitellään yliopiston kalenterissa.

Väitöstilaisuus alkaa aina 15 yli tasatunnin, jolloin yleisön pitää olla paikalla. Tilaisuus alkaa väittelijän, kustoksen ja vastaväittäjän saapumisella tilaisuuteen.

Tilaisuuden avaa väitöstutkimuksen akateemisena ohjaajana toiminut kustos, jonka jälkeen väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa eli yleisölle suunnatun lyhyen esittelyn väitöstutkimuksestaan. Lopuksi väittelijä pyytää vastaväittäjää esittämään ne muistutukset, joihin tämä katsoo väitöskirjan antavan aihetta.
Vastaväittäjä esittää lyhyen lausunnon, joka koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Metodisten ja yleisten kysymysten jälkeen alkaa yksityiskohtainen tarkastus, joka saa kestää enintään neljä tuntia, tyypillisimmillään kuitenkin vajaat kaksi tuntia. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää loppulausuntonsa.

Väittelijä esittää kiitoksensa vastaväittäjälle ja kehottaa niitä läsnäolijoita, joilla on jotakin huomauttamista väitöskirjan johdosta, pyytämään puheenvuoron kustokselta. Kun puheenvuorot ja vastaukset on annettu, kustos päättää väitöstilaisuuden.

Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä pukeutuvat yleensä frakkiin tai vastaavaan tai tummaan pukuun. Kutsuvieraat pukeutuvat myös tummaan pukuun, mutta muu yleisö voi pukeutua vapaasti.

Publiikit

Kaikki Turun yliopiston tiedekunnat järjestävät publiikin eli yhteisen juhlan valmistuneille kerran tai kaksi lukuvuodessa. Publiikki voidaan järjestää esimerkiksi Akatemiatalolla, tiedekunnan omissa tiloissa tai ulkopuolisissa tiloissa.

Publiikkien ohjelma vaihtelee tiedekunnittain, mutta yleisimmin juhla alkaa sisääntulokulkueella. Juhlaan sisältyy puheita ja musiikkia ja jonkin muistolahjan antaminen.

Publiikit ovat yliopiston autonomista asemaa korostavan maisteripromootion jatke. Maisteripromootioita järjestettiin jo Turun Akatemiassa 1640-luvulla.

 

Professoriluennot

Turun yliopistoon vähintään viideksi vuodeksi professorin tehtävään otetut professorit astuvat perinteisen tavan mukaan tehtäväänsä pitämällä julkisen luennon. 

​Professoriluennot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa 2–4 eri alan professoria pitää kukin 15 minuutin yleiskielisen esityksen tieteenalastaan ja tutkimuksestaan.

Professoriluentoja pidetään  keskiviikkoisin noin kerran kuukaudessa. Tarkemmat  ajankohdat sekä tiedot luennoivista professoreista ja heidän luentojensa otsikot löytyvät yliopiston kalenterista. 

>> Kuuntele aiempia professoriluentoja podcastina

Turun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämiä vuotuisia tapahtumia
  • Ainejärjestöt eli opiskelijakunnan piirissä toimivat, saman tai läheisten oppiaineiden opiskelijat yhdistävät yhdistykset järjestävät uusille opiskelijoille kastajaiset syyslukukauden alkupuolella. Ohjelma linkittyy oppiaineen perinteisiin. Tiedekunnilla voi olla tapahtumalle myös oma nimityksensä, esim. kauppakorkeakoulussa vietetään pupujaisia.
  • Opiskelijajärjestöjen järjestävät pohjoismaisen akateemisen perinteen mukaisia pöytäjuhlia eli sitsejä. Juhliin liittyy leikkimielisyys, syöminen, juominen juomalaulujen kera sekä puheiden pitäminen. Useilla ainejärjestöillä on myös vapaamuotoisempia juhlia.
  • Turun yliopiston ylioppilaskunnan eli TYYn vuosijuhlaa vietetään marraskuussa. Juhlassa pukeudutaan tummaan pukuun ja akateemisiin kunniamerkkeihin – ja silti tunnelma on rento. Vuosijuhla huipentuu seuraavan aamun silliaamiaiseen.
  • Vartiovuoren mäellä vietetään vuosittain Turun ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien yhteistä laskiaisriehaa.
  • Vappuna Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) järjestää vapunaattona TYYlikkään vapun, joka alkaa Taidemuseon mäellä kello 17.30. Kello 18 tuhannet osallistujat painavat valkolakit päähänsä. Sen jälkeen väki siirtyy Runeberginpuistoon, missä TYY:n ja Åbo Akademin Studentkår lakittavat Liljan. Vappu jatkuu vapunpäivänä kello 10.30 alkaen Vartiovuorenmäellä ohjelmalliselle piknikillä.