Äidinkieli oppiaineena 170 vuotta -näyttely Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston näyttelytilassa (Linnankatu 2) on 4.-30. tammikuuta esillä näyttely ”Äidinkieli oppiaineena 170 vuotta”. Näyttely käsittelee äidinkielen opetuksen ja sen tutkimuksen historiaa Agricolan ajasta nykypäivään. Näyttelyn järjestävät yhteistyössä Turun yliopisto ja Turun seudun äidinkielenopettajat ry.
Turun yliopiston tiedote 2.1.2014
Näyttelyn avajaiset ovat torstaina 9.1.2014 klo 18–20 Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa. Professori Katri Karasma kertoo näyttelyn historiallisista kausista, haastattelijana KT Auli Koponen. Professori Timo Soikkanen kertoo Aleksanteri I:n ja Aleksanteri II:n kielipoliittisista linjauksista.
Lehdistön edustajille näyttelystä voidaan kertoa ennakkoon perjantaina 3.1.2014 klo 15–16 tai muuna sovittuna aikana. Tiedusteluihin vastaa Katri Karasma, puh. 040 734 8943, k.karasma(at)gmail.com.
Näyttelyssä on esillä ylioppilaiden vuonna 1821 Turun akatemian avajaisissa rehtorille luovuttama adressi, jossa anottiin keisarilta suomen kielen aseman parantamista koulutuksen, lainsäädännön ja viranomaiskäytön kieleksi. Yliopistoon toivottiin suomen kielen opettajan virkaa. Anomus on tehty arwidssonilaisessa hengessä, mutta on luultavimmin E. G. Ehrströmin laatima.
Suomen kieli tuli oppiaineeksi koko maassa 6.11.1843 senaatin hyväksyttyä Gymnaasi- ja koulujärjestyksen, jossa seuraavan lukukauden alusta suomen kieltä oli kaksi viikkotuntia yläalkeiskoulussa ja lukiossa. Haminan ja Viipurin poikakouluissa suomen kieli oli tullut oppiaineeksi jo 1841, sillä Nikolai I oli hyväksynyt uuden oppiaineen. Opetettavat kielet ja niiden tuntimäärät olivat keisarin silloisen kielipolitiikan mukaiset. Tyttökouluissa suomen kielen sai ottaa vapaaehtoisena aineena 1850-luvun lopusta lähtien.
Näyttelyssä ryhmitellään äidinkielen opetuksen historia peruskoulun ja lukion, ammatillisten oppilaitosten ja ylioppilastutkinnon vaiheita eritellen. Suomi toisena kielenä ja kansainvälisyys ovat omana ryhmänään. Äidinkielen opetuksen sisältöpuu (äikkäpuu) kattaa kuvauksen pohjatieteistä, oppiaineen sisällöistä, runkokäsitteistä ja tavoitelatvuksen opetustieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
Aikakausia tarkastellaan kokoamalla niille tyypilliset oppikirjat, opetusoppaat, väitöskirjat ja muut tutkimukset. Lukion suosituimmat kaunokirjalliset teokset, kouluopetuksen kaanon, tulee esille niistä tehtyjen tutkimuslistausten avulla. Näyttelyssä ovat esillä myös vanhimmat kieliopit, Setälän aika, Kalevalan koulupainokset ja opetusoppaat sekä peruskoulun mukana tulleet uudet oppikirjasarjat.