Estrogeenilla ja T-solujen immuunivasteella yhteys autoimmuunitulehdukseen

31.05.2018

Naiset ovat miehiä alttiimpia autoimmuunisairauksien kehittymiselle. Naishormoni estrogeenillä on todennäköisesti vaikutusta immuunijärjestelmään. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen Turun biotekniikan keskuksen ja yhdysvaltalaisen Georgian yliopiston tutkijoista koostuva ryhmä raportoi uusista löydöksistä, joiden mukaan estrogeenihormonireseptorilla on yhteys autoimmuunisairauksiin.

​Turun yliopiston tiedote 31.5.2018

Autoimmuunisairauksia, kuten MS-tautia, nivelreumaa ja systeemistä lupus erythematosusia (SLE) esiintyy naisilla useammin kuin miehillä. Naisen kehon erittämä estrogeenihormoni saattaa olla osatekijä näiden sairauksien synnyssä.

Dosentti Zhi Chen on tutkimusryhmineen, yhteistyössä Georgian yliopiston tutkijoiden kanssa, selvittänyt hormonien vaikutusta autoimmuunisairauksiin. Aihe on pitkään kiinnostanut tutkijoita.

Estrogeenihormonin toiminta soluissa näkyy enimmäkseen estrogeenireseptori alfan (ERα) kautta. Turun ryhmän tutkijat poistivat hiirien T-soluista ERα-proteiinin.

– Tutkimuksen huippukohta oli, kun huomasimme ihmisen tulehduksellista suolistosairautta mallintavalla hiirimallilla, että kun hiiristä, joilta puuttui estrogeenireseptori, siirrettiin naiiveja T-auttajasoluja immuunipuutteisiin hiiriin, niille ei kehittynyt paksusuolen tulehdusta, Chen kertoo.

– Lisäksi RNA-sekvensointihuipputekniikkaa sekä in vitro- ja in vivo -tutkimuksia yhdistämällä saimme selville, että ERα säätelee lukuisia T-solujen toimintoja, kuten T-soluaktivaatiota, -proliferaatiota sekä -selviytymistä, Chen lisää.
Regulatoriset T-solut ovat T-soluja, jotka auttavat ehkäisemään autoimmuunisairauksia. Tutkijat havaitsivat, että ERα vaikuttaa regulatoristen T-solujen toimintaan ja erilaistumiseen.

Tutkimus on rahoitettu Suomen Akatemian Zhi Chenille tutkijatohtorina ja myöhemmin akatemiatutkijana myöntämällä apurahalla sekä National Institutes of Healthin Georgian yliopiston Wendy Watfordille myöntämällä R01-apurahalla.

Tutkimus on julkaistu Science signaling -aikakausjulkaisussa. Ansiokkaimpia artikkeleita suosittelevan F1000 prime -julkaisijan mukaan tutkimus tarjoaa uusia mahdollisuuksia uudenlaisen lääkkeen kehittämiseen.

Lisätietoja: dosentti Zhi Chen, Turun biotekniikan keskus, p. 0294503775, zhi.chen@utu.fi

 

 

Luotu 31.05.2018 | Muokattu 31.05.2018