Kansainvälisesti arvostetut lapsen varhaiskehityksen ja psykobiologian tutkijavieraat luennoivat Turun yliopistossa
24.11.2017
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Kaksi FinnBrain-tutkimuksen tutkijavierasta pitää kaikille avoimen luennon Turun yliopistossa, PharmaCityssä 30.11.2017 klo 13:00–15:00.
Turun yliopiston tiedote 27.11.2017
Carolina de Weerth on biologi, joka on tehnyt väitöskirjansa kehityspsykologian alalta Groningenin yliopistossa (1998). Hän tutkii, miten ympäristötekijät raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen vaikuttavat lapsen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen. De Weerth toimii varhaiskehityksen psykobiologian professorina Hollannissa Radboudin yliopistossa, käyttäytymistieteiden laitoksella sekä Developmental Psychobiology Lab:in (DPBlab) johtajana.
De Weerthin tutkimusaiheita ovat äidin raskaudenaikainen stressi ja ahdistuneisuus, HPA-akselin (hypothalamic-pituitary-adrenal axis) kehittyminen ja suoliston mikrobisto sekä lapsen käyttäytymisen ja tunteiden säätely. Carolina De Weerth luennoi torstaina 30.11. aiheenaan "Early Programming of Development and Health: the Role of Psychobiological Factors".
David J. Bridgett on apulaisprofessori psykologian laitoksella Pohjois-Illinoisin yliopistossa USA:ssa. Hän on tehnyt väitöskirjansa kliinisen psykologian alalta aiheenaan kehityksellinen psykopatologia (Washington State University, 2008). Hän on suorittanut kliinisen harjoittelun ja toiminut tutkijana Yale Child Study Center:ssä (Yale School of Medicine).
Bridgett tutkii mekanismeja, jotka vaikuttavat itsesäätelyprosessien siirtymiseen sukupolvien välillä. Itsesäätely on merkittävä tekijä esimerkiksi tunteiden ja impulssien säätelyssä, jolla taas on vaikutuksia myöhempään psykiatrisen sairastumisen riskiin sekä sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutussuhteiden laatuun. Bridgett tutkii itsesäätelyn eri osa-alueita, kuten toiminnanohjausta ja temperamenttipiirteitä. Hän on kiinnostunut erityisesti näiden itsesäätelyn osa-alueiden kehityskuluista ja niihin vaikuttavista tekijöistä varhaislapsuudessa. Bridgett on myös tutkinut pienten lasten itsesäätelyn ja ympäristötekijöiden (esim. perheeseen liittyvät tekijät) välistä vuorovaikutusta ja yhteyksiä varhaisiin tunne-elämän ja käyttäytymisen piirteisiin. David Bridgett luennoi torstaina 30.11. aiheesta "Influence of maternal self-regulation (focus on executive functioning) on family processes, and the transmission of self-regulation across generations".
Lisätietoja:
Professori Hasse Karlsson, p. 040 519 5247, hasse.karlsson@utu.fi
Carolina de Weerth on biologi, joka on tehnyt väitöskirjansa kehityspsykologian alalta Groningenin yliopistossa (1998). Hän tutkii, miten ympäristötekijät raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen vaikuttavat lapsen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen. De Weerth toimii varhaiskehityksen psykobiologian professorina Hollannissa Radboudin yliopistossa, käyttäytymistieteiden laitoksella sekä Developmental Psychobiology Lab:in (DPBlab) johtajana.
De Weerthin tutkimusaiheita ovat äidin raskaudenaikainen stressi ja ahdistuneisuus, HPA-akselin (hypothalamic-pituitary-adrenal axis) kehittyminen ja suoliston mikrobisto sekä lapsen käyttäytymisen ja tunteiden säätely. Carolina De Weerth luennoi torstaina 30.11. aiheenaan "Early Programming of Development and Health: the Role of Psychobiological Factors".
David J. Bridgett on apulaisprofessori psykologian laitoksella Pohjois-Illinoisin yliopistossa USA:ssa. Hän on tehnyt väitöskirjansa kliinisen psykologian alalta aiheenaan kehityksellinen psykopatologia (Washington State University, 2008). Hän on suorittanut kliinisen harjoittelun ja toiminut tutkijana Yale Child Study Center:ssä (Yale School of Medicine).
Bridgett tutkii mekanismeja, jotka vaikuttavat itsesäätelyprosessien siirtymiseen sukupolvien välillä. Itsesäätely on merkittävä tekijä esimerkiksi tunteiden ja impulssien säätelyssä, jolla taas on vaikutuksia myöhempään psykiatrisen sairastumisen riskiin sekä sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutussuhteiden laatuun. Bridgett tutkii itsesäätelyn eri osa-alueita, kuten toiminnanohjausta ja temperamenttipiirteitä. Hän on kiinnostunut erityisesti näiden itsesäätelyn osa-alueiden kehityskuluista ja niihin vaikuttavista tekijöistä varhaislapsuudessa. Bridgett on myös tutkinut pienten lasten itsesäätelyn ja ympäristötekijöiden (esim. perheeseen liittyvät tekijät) välistä vuorovaikutusta ja yhteyksiä varhaisiin tunne-elämän ja käyttäytymisen piirteisiin. David Bridgett luennoi torstaina 30.11. aiheesta "Influence of maternal self-regulation (focus on executive functioning) on family processes, and the transmission of self-regulation across generations".
Lisätietoja:
Professori Hasse Karlsson, p. 040 519 5247, hasse.karlsson@utu.fi