Kansalaisraadeista apua äänestyspäätöksiin? Osallistumisen uudet menetelmät esillä konferenssissa Turussa 27.–29.6.

25.06.2018
Mediatiedote

Kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmä on yksi mahdollinen ratkaisumalli demokratian luottamuspulaan sekä kuplautumiseen. Tutkimusten mukaan arviointijärjestelmä parantaa äänestäjien valmiuksia päätösten puntarointiin. Kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmää ja muita kansalaisosallistumisen uusia menetelmiä käsitellään 27.–29.6. Turussa järjestettävässä konferenssissa.

​Turun yliopiston tiedote 25.6.2018

Kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmää koskevaa tutkimustietoa kuullaan Turun yliopiston ja Åbo Akademin järjestämässä deliberatiivisen demokratian kesäkoulussa 27.–29. kesäkuuta. Median edustajat ovat tervetulleita haastattelemaan asiantuntijoita kesäkouluun Åbo Akademin Axelia II-rakennukseen (Piispankatu 8).

Pääpuhujiksi on kutsuttu David Farrell (University College Dublin), John Gastil (Penn State University) ja John Dryzek (University of Canberra). Heistä erityisesti Gastil on kehittänyt ja tutkinut kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmää. John Gastil pitää luentonsa "How to make direct democracy more deliberative" 28.6. klo 9.30 Ringbom-salissa. Päivän aikana on mahdollista haastatella pääpuhujien lisäksi Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälää.

Oregonin kokemukset kansalaisaloitteiden arvioinnista

Kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmä on käytössä Yhdysvalloissa esimerkiksi Oregonin, Arizonan, Coloradon ja Massachusettsin osavaltioissa. Oregonissa se säädettiin lakiin vuonna 2010.  Järjestelmässä kansalaisraati arvioi kansalaisaloitteita useamman päivän ajan ennen kuin ne alistetaan kansanäänestykseen. Kansalaisraadin kannat aloitteen puolesta ja vastaan sekä äänestyssuositus jaetaan kaikille äänestäjille. Näin äänestäjille annetaan mahdollisuus käyttää kansalaisraadin pohdintoja äänestyspäätöksensä tukena.

– Tämä on tärkeää, koska kansanäänestyksissä – ja usein vaaleissakin – julkinen keskustelu polarisoituu eri leirien väliseksi huuteluksi, professori Maija Setälä kertoo.

Tutkimusten mukaan äänestäjät näyttävät luottavan tasapuolisuuteen pyrkivään kansalaisraatiin enemmän kuin vaaleilla valittuihin edustajiin. Tutustuminen kansalaispaneelin suosituksiin ei välttämättä tehnyt äänestäjiä varmemmiksi omasta kannastaan. Ennemminkin äänestäjien keskuudessa lisääntyi tunne, että heidän pitäisi hankkia lisää tietoa kysymyksestä.

Kansalaisraadit käyttöön myös Suomessa?

Vaikka demokratioiden käytännöt ja ongelmat ovat Euroopassa jossain määrin erilaisia kuin Yhdysvalloissa, kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmän kaltaiset menetelmät voisivat auttaa äänestäjien päätöksentekoa myös Suomessa.
 

– Tutkimusten mukaan kansalaisraadit toimivat luotettuina informaation lähteinä, jotka antavat äänestäjille valmiuksia tietopohjan laajentamiseen sekä poliittisen kannan puntarointiin. Näin ollen äänestäjän ei tarvitse tehdä päätöstä pelkästään tunteiden ja ennakkoasenteiden perusteella. Kansalaisraadin käyttö voi tällöin lievittää demokratian luottamuspulan lisäksi yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymistä ja kuplautumista, Setälä toteaa.

Lisätietoja:
- professori Maija Setälä, maija.setala@utu.fi, 029 450 2737
- kesäkoulun ohjelma http://findem.fi/summer-school/


Luotu 25.06.2018 | Muokattu 25.06.2018