Kansalaisten kerryttämä punkkipankki paljastanut puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia
Turun yliopiston kansalaisilta saamat puutiaisnäytteet ovat paljastaneet arvokasta tietoa sekä tavallisen puutiaisen että taigapunkin kantamista taudinaiheuttajista. 2 000 puutiaisen molekyylibiologinen tutkiminen paljasti, että lähes joka viides puutiainen kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria. Puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa virusta kantaa 1,5 prosenttia puutiaisista. Sekä puutiaisia että puutiaisvälitteisiä sairauksia esiintyy koko maassa Etelä-Lappiin asti
Turun yliopiston tiedote 10.5.2017
Turun yliopiston kesällä 2015 toteuttama puutiaisten valtakunnallinen yleisökeräys oli menestys. Turun yliopiston tutkijoille lähetettiin yhteensä 7 000 kirjettä eri puolilta maata. Näistä syntyi koko maailmassa ainutlaatuinen 20 000 puutiaisyksilön ”punkkipankki”-aineisto, jonka toteuttaminen vastaavalla kattavuudella olisi ollut tutkijavoimin mahdotonta.
Noin 2 000 puutiaisen analyysi on tuottanut uutta tietoa yleisimpien puutiaisvälitteisten taudinaiheuttajien esiintyvyydestä. Lymen borrelioosia aiheuttavia Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteereita esiintyy 15–20 prosentilla puutiaisista esiintyvyyden ollessa hieman korkeampi taigapunkilla.
– Prosentuaalisia eroja eri alueiden välillä ei ollut vaan borrelioosia aiheuttava bakteeri oli kohtuullisen yleinen kaikkialla missä puutiaisia esiintyy. Toki puutiaismäärissä itsessään ja siten riskissä sairastua on valtavia alueellisia eroja, lääketieteen lisensiaatti ja tohtorikoulutettava Eeva Sajanti sanoo.
Sajanti lisää, että nykytietämyksen mukaan molemmat puutiaislajit levittävät samoja taudinaiheuttajia ja sairauksien hoito on samanlaista puutiaislajista riippumatta.
Borrelia miyamotoi -bakteeria havaittiin erittäin harvalukuisena, vain kuudessa eri puolilta maata saadussa näytteessä. Tämä toisintokuume-borrelioiden ryhmään kuuluva taudinaiheuttaja voi aiheuttaa infektion, johon liittyy influenssan kaltainen korkeakuumeinen yleisinfektio ja keskushermoston tulehdus. Tutkijalääkäri, dosentti Jukka Hytösen mukaan Suomesta ei ole kuitenkaan vielä diagnosoitu potilaita, joilla olisi ollut juuri tämä puutiaisvälitteinen infektiosairaus.
– Tiedetään, että puutiaiset voivat levittää monia muitakin taudinaiheuttajia, mutta kansanterveydellisesti vakavimmat puutiaisperäiset sairaudet ovat Lymen borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus eli TBE. Rokotus on olemassa vain puutiaisaivotulehdusta vastaan, joten päivittäinen punkkisyyni on edelleen ainoa tapa suojautua borrelioosilta ja tarpeen etenkin alueilla, joissa puutiaisia on runsaasti, Hytönen sanoo.
Puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE virusta löydettiin noin 1,5 prosentissa (32 positiivista näytettä) tutkituista puutiaisista. Pääosin löydökset olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tunnistamilta niin sanotuilta riskialueilta.
THL:n nettisivuilla on runsaasti tietoa rokotuksista puutiaisaivotulehdusta vastaan. Puutiaiskartoituksen tulokset on välitetty THL:lle, joka määrittelee puutiaisvälitteisten infektioiden riskialueet Suomessa.
Taudinaiheuttajien lisäksi myös tavallisen puutiaisen (Ixodes ricinus) ja Siperian puutiaisen eli taigapunkin (Ixodes persulcatus) levinneisyys julkaistiin samassa tutkimusartikkelissa kansalaisten ilmoittamien löytöpaikkojen perusteella.
– Vielä tunnistamattomasta syystä taigapunkki ei esiinny ollenkaan maan lounais- ja eteläosissa, missä tavallinen puutiainen on vakiintunut ja varsinkin rannikoilla ja saaristoissa runsaslukuinen. Pohjanlahden rannikolla ja paikoin Pirkanmaalla sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa taigapunkki on tavallista puutiaista yleisempi. Molemmat lajit puuttuvat vielä Pohjois-Lapista, puutiaisnäytteitä lajilleen määrittänyt, puutiaisista väitöskirjaansa valmisteleva tohtorikoulutettava Maija Laaksonen toteaa.
Tutkijat kiittävät yleisöä näytteiden lähettämisestä.
– Kansalaisten avulla saimme mahtavan ”punkkipankki”-aineiston. Sen hyödyntäminen lääketieteellisiin ja biologisiin tutkimuksiin on vasta alussa. Monipuolinen puutiaistutkimus tulee jatkumaan Turun yliopistossa, kertoo dosentti Tero Klemola biologian laitokselta.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Emerging Microbes & Infections –julkaisusarjassa.
>> Lue koko artikkeli: http://rdcu.be/rUrw
Lisätietoja Turun yliopiston puutiaisprojektista löytyy sivulta www.puutiaiset.fi
Lisätietoja puutiaisten levinneisyydestä ja biologiasta: Dos. Tero Klemola, s-posti: tero.klemola@utu.fi, Turun yliopisto, biologian laitos.
Lisätietoja lääketieteellisistä kysymyksistä: Dos. Jukka Hytönen, Turun yliopisto, puh: 02 333 7428, s-posti: jukka.hytonen@utu.fi ja LL Eeva Sajanti, s-posti: eeva.sajanti@utu.fi, Turun yliopisto, Biolääketieteen laitos.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustot:
borrelioosi: https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/borrelia
puutiaisaivotulehdus: https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/puutiaisaivotulehdus
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet