Konekääntäminen monipuolistaa kääntäjänkoulutusta
Suomalainen kääntäjänkoulutus juhlii 50-vuotista taivaltaan. Koulutus on muuttunut ajan tarpeiden mukaan. Turun yliopiston käännösviestinnän opettajat toteavat, että ammattikääntäjiä tarvitaan, vaikka konekääntämistä kehitetään. Kehittyvä teknologia luo myös uusia käännösalan ammatteja. Nykyajan kääntäjä on kulttuurienvälisen viestinnän, teknologian ja tiimityöskentelyn moniosaaja.
Turun yliopiston tiedote 5.9.2016
Kääntäjien koulutus aloitettiin Suomessa 50 vuotta sitten Turun ja Tampereen Kieli-instituuteissa. 35 vuotta sitten koulutus siirtyi yliopistoihin. Turun yliopiston monikielinen käännösviestintä eli englannin, espanjan, italian, ranskan ja saksan oppiaineet juhlivat 50/35-vuotista taivaltaan perjantaina 9.9.2016.
– Käännöstaito on eri asia kuin kielitaito. Kääntäjän on kyettävä välittämään kielellä A ilmaistu viesti kielelle B tilanteen edellyttämällä tavalla. Tämä ei onnistu ilman, että kääntäjä tuntee kummankin kielen lisäksi mm. kielialueen kulttuurin. Ammattimaiseen käännöstoimintaan liittyy aina moraalisia, oikeudellisia, taloudellisia ja kulttuurisia vastuita ja velvollisuuksia. Kielen monipuolinen hallinta on vain yksi kääntäjän kompetensseista, korostaa yliopistonlehtori Leena Salmi.
– Konekääntämistä on hyvä kehittää, sillä ihmiskääntäjät eivät ehdi vastata kaikkeen käännöstarpeeseen. Konekääntäminen on kuitenkin hyvin alakohtaista, ja on erittäin epätodennäköistä, että se koskaan korvaisi ihmiskääntäjät kokonaan. Ihmiskääntäjiä tarvitaan vastaisuudessakin korkeaa laatua edellyttävien käännösten tuottamiseen. Toisaalta konekääntäminen luo uusia työnkuvia. Yksi niistä on konekäännösten tarkistaminen ja muokkaaminen eli jälkieditointi, kertoo Salmi.
Käännösten ja tulkkauksen tarve on kasvanut ja ala monipuolistunut kansainvälistymisen kiihtyessä. Viime vuosikymmenien aikana myös koulutukseen on otettu uusia erikoisaloja, kuten kääntäminen EU:n tarpeisiin sekä audiovisuaalinen kääntäminen. Huomattava osa lukemistamme teksteistä onkin käännöksiä. Esimerkiksi av-käännöksiä suomalaiset lukevat vuodessa keskimäärin useiden kymmenien romaanien verran.
Myös teknologian kehitys ja globalisaation mukanaan tuoma kova kilpailu näkyy koulutussisältöjen muuttumisessa.
– Varsinaisen käännöstaidon, erikoisalantuntemuksen sekä hyvien tiedonhakutaitojen lisäksi ammattitaitoiselta kääntäjältä odotetaan paljon muuta. Nykyisessä yliopistollisessa koulutuksessa painotetaan näiden perustaitojen lisäksi myös alan teknologiaosaamista, tiimityöskentelyä, projektinhallinta- ja yrittäjyystaitoja sekä tietysti yleisiä asiantuntijataitoja, kuten kriittistä ajattelua sekä ymmärrystä oman työn ja alan yhteiskunnallisesta merkityksestä, toteaa monikielisen käännösviestinnän yliopisto-opettaja Tiina Holopainen.
Turun yliopiston Monikielinen käännöstyöpaja -kurssi on saanut tänä vuonna kunniamaininnan yliopiston Vuoden yrittäjyysteko -kilpailussa. Kurssilla simuloidaan työelämää ja kehitetään opiskelijoiden yrittäjyys- ja tiimityöskentelytaitoja käännöstaidon lisäksi.
Turusta työelämään -nimiseen juhlaseminaariin on kutsuttu puhujiksi Turun yliopiston kääntäjänkoulutuksen kasvatteja kertomaan kääntäjänkoulutuksen ja -työn muuttumisesta, haasteista ja näkymistä kukin oman työuransa näkökulmasta.
Turusta työelämään
Aika: perjantai 9.9. klo 12–15
Paikka: Tauno Nurmela -sali, päärakennus, Turun yliopisto
12:15 Tervetuliaissanat, monikielisen käännösviestinnän professori Kristiina Taivalkoski-Shilov ja yliopistonlehtori Leena Salmi (Turun yliopisto)
12:30 Kielikoordinaattori Erkka Vuorinen (Euroopan komission käännöstoimen pääosasto)
13:00 Avainasiakkuuspäällikkö Mari Rannanautio (Lingsoft)
13:30 Tauko
13:45 Liiketoiminnan johtaja Rogaciano Cavadas Kaipainen (Burson-Marsteller)
14:15 Professori Outi Paloposken (Turun yliopisto) puheenvuoro
15:00 Kahvitilaisuus, päärakennuksen aula
16:00 Seminaari päättyy
Lisätietoja:
Leena Salmi, p. 02 333 8721, leena.salmi@utu.fi
Tiina Holopainen, p. 02 333 6560, tiina.holopainen@utu.fi