Kvanttihakkerina tunnettu professori Vadim Makarov luennoi kryptografiasta 2.9. Science Caféssa
Tietojen salaaminen kvanttikryptografian keinoin on tehokasta, sillä salattuja viestejä on mahdotonta murtaa huomiota herättämättä. Käytännössä kvantti-instrumentit ovat kuitenkin herkkiä häiriöille, mitä kvanttihakkerit voivat käyttää hyväkseen. Professori Vadim Makarov luennoi kryptografiasta yleistajuisesti Science Caféssa 2.9.2017 klo 17–19 Panimoravintola Koulun Historia-luokassa.
Turun yliopiston tiedote 28.8.2017
Kanadan Waterloon yliopiston kvanttihakkerointilaboratorion johtaja Vadim Makarov saapuu syyskuussa Turun yliopiston fysiikan laboratorion vieraaksi. Osana vierailuaan hän luennoi sekä yliopiston tutkijoille että suurelle yleisölle.
– Professori Makarov osoitti ensimmäisenä maailmassa, ettei kvanttikryptografia olekaan aivan niin turvallinen kuin mitä on oletettu, kun hän hakkeroi kaupallisesti saatavilla olevalla kvanttisalauslaitteella kryptatun viestin. On mahtavaa saada alan pioneeri vieraaksemme Turkuun, sanoo professori Sabrina Maniscalco teoreettisen fysiikan laboratoriosta.
Tietojen salaamisen eli kryptografian historia on sarja epäonnistumisia, mutta heikkojen ja rikottujen menetelmien tuhkista on kerta toisensa jälkeen noussut uusia parempia salauskeinoja. Nykyisin yleisesti käytössä oleva salausmenetelmä RSA perustuu suuriin lukuihin ja erityisesti niiden alkulukutekijöihin.
– Koska suurten lukujen alkulukuihin jakamiseen ei ole löydetty tehokasta klassista algoritmia, tietomme pysyvät turvassa muun muassa verkkopankissa asioidessamme. Mutta RSA-suojauksenkin murtuminen voi olla vain ajan kysymys, sillä kvanttitietokoneet jakavat suuria lukuja alkulukutekijöihin aivan kuin vettä vaan, Maniscalco sanoo.
Kvanttimekaniikan lait mahdollistavat myös kryptografian, jonka purkamista on tiedemiesten keskuudessa yleensä pidetty periaatteellisesti mahdottomana. Kansakunnat ympäri maailman ovatkin sijoittaneet paljon resursseja saadakseen omat tietonsa salatuiksi kvanttikryptografian keinoin.
– Viime vuoden elokuussa Kiina laukaisi ensimmäisen kvanttisalaussatelliittinsa Maata kiertävälle radalle, ottaen näin ensimmäisenä maailmassa suuren harppauksen avaruuden kvanttiverkoston luomiseksi. Myös EU on panostanut kvanttiteknologioiden kehittämiseen: viime vuonna se kiinnitti miljardi euroa lippulaivahankkeeseen, jonka yhtenä päätavoitteena on taata tietoturvallinen kommunikointi kvanttikryptografian keinoin, Maniscalco kertoo.
Teoriassa kvanttikryptografian keinoin salattuja viestejä on mahdotonta murtaa huomiota herättämättä, sillä jokainen urkintayritys jättää jäljen. Ongelmana on kuitenkin kvanttikryptografian toteuttaminen käytännössä. Äärimmäisen herkät kvantti-instrumentit ovat alttiita kaikenlaisille häiriöille, ja kvanttihakkeri voi käyttää tätä tietoa häiritäkseen tai tuhotakseen muodostetun kvanttiyhteyden.
Lisätietoja
Sabrina Maniscalco, 050 3663922, smanis@utu.fi