Maahanmuuttajien lapset saavat muita useammin ADHD-diagnoosin Suomessa
Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus osoitti, että tarkkaavuushäiriö- eli ADHD-diagnoosin saaneilla oli viisi kertaa todennäköisemmin maahanmuuttajavanhemmat kuin niillä tutkittavilla, joilla diagnoosia ei ollut. Myös maahanmuuttajaisä ja suomalainen äiti olivat diagnoosin saaneiden vanhempina tavallisempi yhdistelmä kuin verrokkiryhmässä.
Turun yliopiston tiedote 4.5.2016
Uuden tutkimusjulkaisun vastuukirjoittaja, tutkija Venla Lehti arvioi, että lasten ADHD-riskiä lisäävät ympäristötekijät tai perinnölliset tekijät voivat olla maahanmuuttajavanhemmilla yleisempiä. Lehti pitää myös mahdollisena, että lasten levoton käytös ja keskittymisvaikeudet tulkitaan vastaanotolla virheellisesti tarkkaavuushäiriön oireiksi.
– Oireiden taustalla voi olla myös perhetilanteeseen, sopeutumiseen tai elämänkokemuksiin liittyviä syitä, mutta kulttuuri- ja kielierojen vuoksi lasten arviointi ja vanhempien haastattelu on usein haastavaa, Lehti tarkentaa.
Valtakunnallisessa, rekisteritietoihin perustuvassa tutkimuksessa oli mukana 10 409 ADHD-diagnoosin saanutta henkilöä ja heidän 39 124 verrokkiaan. Tulokset julkaistiin arvovaltaisessa Journal of Child Psychology and Psychiatry lehdessä.
Erityisen korkea todennäköisyys ADHD-diagnoosiin tutkimuksessa havaittiin lapsilla, joiden vanhemmat olivat kotoisin inhimillisen kehityksen indeksillä arvioituna matalan kehityksen maista. Inhimillisen kehityksen indeksi on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman luoma mittari, joka koostuu odotettavissa olevasta elinajasta, koulutuksesta ja elintasosta.
Tarve kulttuurisensitiiviselle terveysalan koulutukselle kasvaa
Maahanmuuttajaperheiden asiointi terveydenhuollossa on arkipäiväistynyt monissa kaupungeissa, mikä luo heitä hoitaville uusia osaamistarpeita.
– Esimerkiksi neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä lastenpsykiatrian työntekijöiden on kyettävä aiempaa useammin huomioimaan myös maahanmuuttoon ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä, kun he arvioivat lasten kehitystä ja mahdollista psyykkistä oireilua, Lehti toteaa.
Tutkimus on osa Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimusyksikön laajempaa hankekokonaisuutta jossa selvitetään maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten psykiatristen häiriöiden ja oppimisvaikeuksien yleisyyttä ja terveyspalveluihin hakeutumista. Aikaisemmin hankkeesta on julkaistu tutkimustulokset maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten lapsuusiän autismin ja Aspergerin oireyhtymän esiintyvyydestä ja terveyspalveluihin hakeutumisesta.
Hankkeen johtaja professori Andre Sourander painottaa, että terveydenhuollon työntekijät ja alan opiskelijat tarvitsevat lisäkoulutusta, jotta maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret saisivat apua riittävän varhain.
– Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten psykiatristen häiriöiden varhainen tunnistaminen sekä asianmukaisen tuen ja hoidon järjestäminen riittävän aikaisin on tärkeä ja ajankohtainen haaste terveydenhuollossamme, Sourander sanoo.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja Sigrid Juseliuksen säätiö.
Linkki tutkimuksen abstraktiin: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jcpp.12570/abstract
Linkit aikaisempiin tutkimuksiin lapsuusiän autismista ja Aspergerin oireyhtymästä:
http://bmcpediatr.biomedcentral.com/articles/10.1186/1471-2431-13-171
http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00787-014-0643-7
Lisätietoja:
LT Venla Lehti, venla.lehti@utu.fi , 050-4271033 tai 050-3061767
Professori Andre Sourander, andre.sourander@utu.fi, 050-3653447