Raskausajan masennuslääkitys yhteydessä lapsen varhaiseen masennukseen
Mittavalla suomalaisella rekisteriaineistolla tehdyssä tutkimuksessa äidin masennuksen hoitoon tarkoitettujen SSRI-lääkkeiden raskaudenaikainen käyttö lisäsi merkittävästi lasten riskiä sairastua masennukseen verrattuna verrokkiryhmään, jossa äitien masennusta ei hoidettu lääkkeillä. Tulokset ja niitä taustoittavan pääkirjoituksen julkaisee arvostettu Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry (JAACAP).
Turun yliopiston tiedote 11.4.2016
Turun ja Helsingin yliopistojen sekä New Yorkin Columbian yliopiston tutkijat selvittivät tutkimuksessa selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien eli SSRI-lääkkeiden raskaudenaikaisen käytön yhteyttä lasten masennus-, ahdistus-, autismi-, ja ADHD-diagnooseihin 1‒14-vuoden iässä.
‒ SSRI-lääkkeille altistuneista lapsista 8,2 prosentilla oli todettu masennusta 15 vuoden ikään mennessä. Verrokkiryhmässä masennusta oli ollut 1,9 prosentilla. Ryhmien välinen ero tuli selvimmin esiin 12‒14-vuotiaiden ikäryhmässä, toteaa julkaisun vastuukirjoittaja, erikoislääkäri, LT Heli Malm HUS Teratologisesta tietopalvelusta.
Aineistossa oli lähes 16 000 SSRI-lääkettä käyttävää äitiä. Koska äidin psyykkinen sairaus voi vaikuttaa lasten kehitykseen, verrokkiryhmän lasten äideillä oli masennukseen tai masennuslääkkeiden käyttöön liittyvä psykiatrinen diagnoosi, mutta ei masennuslääkkeiden käyttöä raskauden aikana.
Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa SSRI-lääkkeiden raskaudenaikaisen käytön yhteyttä jälkeläisten riskiin sairastua masennukseen on tutkittu kyseisessä ikäryhmässä.
‒ Tulokset ovat alustavia ja niihin liittyy epävarmuustekijöitä. Lapset olivat vanhimmassakin ikäryhmässä vasta saavuttamassa iän, jolloin masennuksen ilmaantuvuus yleensä alkaa nousta. Tutkimuksessa ei myöskään voitu poissulkea syntymänjälkeisen elinympäristön vaikutusta lasten kehitykseen, Malm tarkentaa.
Tulokset tukevat eläinkokeista saatuja tuloksia. SSRI-lääkkeiden on hiirillä osoitettu aiheuttavan poikasille masennustyyppistä käyttäytymistä, kun lääkettä on annosteltu herkässä keskushermoston kehitysvaiheessa, joka ihmisellä vastaa sikiökautista altistumista. Näitä tutkimuksia on julkaistu muun muassa Science-lehdessä.
‒ Tutkimusta aiotaan jatkaa aikuisuuden kynnykselle asti, jolloin riskiä sairastua masennukseen voidaan arvioida luotettavammin. Lisäksi on tärkeää selvittää, onko sikiö jossain raskauden vaiheessa erityisen herkkä SSRI-lääkkeiden vaikutuksille ja onko lääkkeiden välillä eroja sikiön turvallisuuden kannalta, kertoo Suomessa tutkimushanketta johtanut professori Andre Sourander Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Odottavan äidin masennuksen hoidosta myös hyötyä
Masennuksen hoidossa käytettävien SSRI-lääkkeiden käyttö on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja lähes 4 prosenttia raskaana olevista naisista Suomessa käyttää niitä. Malm muistuttaa, että SSRI-lääkkeiden käyttö voi kuitenkin olla sekä äidin että syntyvän lapsen kannalta myös perusteltua.
‒ Äidin masennusta ei saa jättää hoitamatta. Äidin hyvinvointi on edellytys raskauden suotuisalle kululle, ja äidin hoitamaton masennus on riskitekijä raskausajalle sekä äidin ja syntyvän lapsen terveydelle. Jos SSRI-lääkkeistä on äidin masennuksen hoidossa selkeä hyöty, ei lääkitystä tulisi keskeyttää.
Sourander toteaa, että tutkimustulokset, jotka viittaavat masennuslääkkeiden mahdollisiin haittoihin ja jälkeläisen lisääntyneeseen alttiuteen masennukseen sairastumiseen, ovat kuitenkin tärkeä löydös.
‒ Raskausajan masennuksen hoidossa psykososiaalisen tuen lisäksi psykoterapeuttiset interventiot ovat tärkeitä ja niiden saatavuutta pitäisi lisätä, hän huomauttaa.
Ahdistus-, autismi- ja ADHD-diagnoosien ilmaantuvuudessa ei eroa
Ahdistusdiagnoosien, autismin ja aktiivisuuden ja tarkkavaisuushäiriön eli ADHD:n ilmaantuvuudessa tutkimuksessa eri ryhmien välillä ei ollut eroa. Aikaisemmat tutkimukset ovat raportoineet ristiriitaisia tuloksia SSRI-lääkkeiden raskauden aikaisen käytön yhteydestä jälkeläisten autismiin ja ADHD-ongelmiin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisia KELA:n lääkekorvausrekisteri- ja THL: n syntymä- ja hoitoilmoitusrekisteriaineistoja vuosilta 1996‒2010.
Tutkimusta on rahoittanut yhdysvaltalaisen National Institute of Mental Health (NIMH) -tutkimuslaitoksen Conte Center -huippututkimusyksikköohjelma.
Linkki tutkimuksen abstraktiin: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0890856716300077
Linkki Wall Street Journalin uutiseen tutkimuksesta:
http://www.wsj.com/articles/new-finding-on-risk-of-ssris-during-pregnancy-1459798114
Lisätietoa:
Erikoislääkäri, LT Heli Malm, HUS Teratologinen tietopalvelu, heli.malm@hus.fi, p. 09 4717 6589
Professori Andre Sourander, Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, andre.sourander@utu.fi