Silittäminen ja kosketus aktivoivat aivojen tunnekeskuksia elämän ensimetreistä lähtien

​Turun yliopiston tiedote 16.11.2017

Hellä kosketus on yksi tärkeimpiä vanhempien ja lapsen välisen vuorovaikutuksen keinoja heti syntymästä alkaen. Tuore tutkimus paljastaa, että hellä kosketus aktivoi jo yhden kuukauden iässä samat aivojen keskeiset tunnealueet kuin aikuisillakin. Uraauurtava havainto on tehty Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa yhteistyössä Linköpingin yliopiston tutkijoiden kanssa.

Sosiaalista kosketusta välittää tietty hermosolutyyppi

Syntymän jälkeen aivojen ja ääreishermoston kehitys on kiivasta. Ensimmäisen elinvuoden aikana kehittyy tarkka tuntoaisti ja liikkumiskyky. Ääreishermostossa kypsyminen tapahtuu hermosoluissa, joita ympäröi viestinvälitystä nopeuttava myeliinituppi.

Osa ääreishermoista jää kuitenkin ilman myeliinivaippaa, ja tällaiset hermot ovat todennäköisesti toimintavalmiit jo syntymän jälkeen. Nämä hermot välittävät kuuman, kylmän ja kivun aistimuksia.

Göteborgin yliopiston tutkijat ovat kuvanneet myös uuden myeliinittömän CT-hermosolutyypin, joka välittää hellää silittämistä eli sosiaalista kosketusta. Nämä hermosolut aktivoituvat, kun silitysnopeus on 3–10 cm sekunnissa. Aikaisemmin ei tiedetty, missä vaiheessa ihmiselämää CT-solut ovat toimintavalmiita.

Toiminnallinen magneettikuvaus paljastaa silityksen vaikutukset aivoissa

Sosiaalisen kosketuksen aivovasteita tutkittiin yhden kuukauden ikäisillä lapsilla toiminnallisen magneettikuvantamisen (fMRI) avulla. Kuvakset tehtiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa lasten nukkuessa luonnollista unta. Silityskoe tehtiin 13 vauvalle.

– Kuvauksen aikana lasten oikeaa säärtä silitettiin pehmeällä harjalla ja analyyseissä kartoitettiin, mitkä aivoalueet silityksestä aktivoituvat. Vauvojen kuvantaminen vaatii kärsivällisyyttä ja erityisosaamista, mutta ryhmällämme on lasten kuvantamisesta vuosien kokemus, kuvausten yhtenä tekijänä toiminut tutkijalääkäri Jetro Tuulari kertoo.

Turussa vauvojen aivojen kuvaamisesta onkin pitkä kokemus, sillä esimerkiksi PIPARI-tutkimuksen (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään) myötä on syntynyt kuvaukset mahdollistava tutkimuskulttuuri ja lisäksi kuvantamiskeskuksessa on osaavaa henkilökuntaa.

FinnBrain on Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistetty yli 4000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Aivokuvantamistutkimusten lisäksi FinnBrain-hankkeessa tehdään mm. perintötekijöiden, käyttäytymispiirteiden ja hormoniaineenvaihdunnan määrityksiä, jotka tuottavat uutta tietoa lapsuusajan hyvinvointia edistävistä tekijöistä. Tutkimuksessa tehtävät suorat aivomittaukset lukeutuvat alan kansainväliseen kärkeen.

Tutkimus on julkaistu Developmental Cognitive Neuroscience -lehdessä: https://doi.org/10.1016/j.dcn.2017.10.004

Lisätietoja: tutkijalääkäri Jetro J. Tuulari, +358 40 8283 978, jetro.tuulari@utu.fi

Kuva 1. Aivojen aktivaatiokartta vasteena hellään silittämiseen.
https://ars.els-cdn.com/content/image/1-s2.0-S1878929317300828-gr2_lrg.jpg  
Copyright: Malin Björnsdottir (CC BY 4.0)

Kuva 2. Tutkijalääkäri Jetro Tuulari FinnBrainin lastenlääkärikäynnillä. https://apps.utu.fi/media/kuvat/finnbrain-190.jpg      
Copyright: Hanna Oksanen/Turun yliopiston viestintä