Suolistomikrobisto on yhteydessä äidin raskaudenaikaiseen painonnousuun

​Turun yliopiston tiedote 14.9.2018

Suolistomikrobiston koostumuksen tiedetään olevan yhteydessä ylipainoon ja metabolisiin sairauksiin normaalissa väestössä. Raskaana olevilla yhteyttä on tutkittu pienemmissä otoksissa.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa väitöskirjaansa valmisteleva Anna Aatsinki analysoi tutkimusryhmänsä kanssa 46 odottavan äidin suolistomikrobiston bakteeriprofiilin raskauden keskivaiheille, ja vertasi sitä äitien painoon sekä koko raskauden keston aikaiseen painonnousuun.

Äidit, joiden suolistomikrobistossa vallalla olivat gram-negatiivisen Bacteroidetes-pääjakson bakteerit, lihoivat enemmän kuin tutkittavat, joilla oli pääosin gram-positiivisista Firmicutes-pääjakson bakteereista koostuva suolistomikrobisto. Bacteroides- ja Firmicutes-bakteerien tiedetään olevan yleisimpiä bakteerien pääjaksoja ihmisen ruuansulatuskanavassa.

– Lisäksi niillä äideillä, joiden mikrobisto oli Bacteroidetes-valtainen, oli alhaisempi suolistomikrobiston monimuotoisuus. Mikrobiston monimuotoisuutta pidetään yleisesti merkittävänä tekijänä terveyden kannalta.  Aiemmissa tutkimuksissa mikrobiston alentunut monimuotoisuus onkin liitetty muun muassa lihavuuteen ja sen erilaisiin liitännäissairauksiin kuten metaboliseen oireyhtymään, Aatsinki kertoo.

Tutkimus valottaa bakteerien roolia painonnousussa

Raskaana olevien äitien painolla ja mahdollisesti myös raskausaikaisella painon nousulla tiedetään olevan vaikutusta lapsen tulevaan painokehitykseen – raskauden alussa ylipainoisten äitien lapset saattavat myöhemmin olla verrokkejaan ylipainoisempia. Ilmiön merkittävyyttä lisää se, että nykyään länsimaissa odottavista äideistä raskauden alussa yli kolmannes on ylipainoisia, ja ylipainoisten määrä kasvaa yhä.

– Tässä tutkimuksessa raskautta edeltänyt painoindeksi ei kuitenkaan ollut selkeästi yhteydessä suolistomikrobiston koostumukseen tai monimuotoisuuteen, Aatsinki kertoo.

– Ennestään tiedetään, että raskaudenaikainen painonnousu ja ylipaino ovat yhteydessä suolistomikrobiston koostumukseen, mutta tulokset eivät ole keskenään yhteneviä. Siksi tämä tutkimus antaa lisää valoa Firmicutes- ja Bacteroidetes-bakteerien merkittävästä roolista suhteessa painonnousuun, Aatsinki jatkaa.

Aiemmissa tutkimuksissa on ei-raskaana olevilla tutkittavilla havaittu, että Bacteroidetes-pääjakson osuus suolistossa on tyypillisesti korkeampi laihoilla henkilöillä.   Osa tutkimuksista on kuitenkin raportoinut myös vastakkaisia tuloksia näiden bakteerien ja lihavuuden välisestä yhteydestä. 

– Tällä hetkellä ajatellaankin, että osa Bacteroidetes-pääjaksoon kuuluvista lajeista voisi olla lihavuutta edistäviä bakteereja ja toisaalta osa esiintyä useammin laihojen mikrobistossa, Aatsinki sanoo.

Bacteroidetes-bakteerit esimerkiksi osallistuvat sulamattomien kuitujen pilkkomiseen paksusuolessa ja tuottavat samalla niistä energia-aineenvaihduntaan vaikuttavia lyhytketjuisia rasvahappoja. Osa Bacteroidetes-bakteereista liitetäänkin tutkittavien ruokavalioon ja erityisesti sen sisältämän eläinperäisen rasvan ja proteiinin suureen määrään.

– Jatkotutkimusten tulisi selvittää erityisesti ruokavalion vaikutusta suolistomikrobiston koostumukseen raskausaikana, ja mahdollisuutta vaikuttaa sitä kautta painon kehitykseen raskausaikana, Aatsinki toteaa.

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.

>> Tutkimus on julkaistu Journal of Women's Health -lehdessä http://doi.org/10.1089/jwh.2017.6488

Lisätietoja: tohtorikoulutettava Anna Aatsinki, FinnBrain-tutkimus, p. 0405700877, ankaaa@utu.fi