Suomalaisen museon menneisyyden kuvaus tarkentuu
Museo on paikka, missä kulttuurisia merkityksiä, arvoja ja identiteettejä rakennetaan. Näitä museoinstituutioiden perinteisen esittämisen käytäntöjä ja niin sanottuja vanhoja hierarkioita on viime vuosina kyseenalaistettu ja tämä on vaikuttanut myös suomalaiseen tutkimukseen. Yhteiskuntien kulttuurisen monimuotoisuuden korostuessa on museolaitosten uudelleenarvioitava tapojaan määritellä ja tulkita kulttuuri-identiteettejä. Tutkija Elina Sopon artikkeli on juuri julkaistu arvostetussa European Legacy -lehdessä.
Turun yliopiston tiedote 3.3.2016
Elina Sopo tarkastelee tutkimuksessaan suomalaiseen museologiaan sisäänkirjoitettuja ja -kirjoittamattomia arvoteorioita. Sopo käsittelee toiseuden ja vallan teemoja ja selvittää miten eri kulttuuri-identiteettejä on perinteisesti artikuloitu suomalaisessa museokerronnassa.
Museotyössä käytetään merkittävää määrittelyvaltaa esimerkiksi siinä, mitkä tulkinnat ovat etuoikeutettuja. Museotoiminta ja -kerronta voivat toimia myös erottamisen ja rajojen luomisen välineinä.
– Koska museoilla on perinteisesti ollut keskeinen rooli kulttuuri-identiteettien ja erilaisuuden artikuloijina, museot ovat niitä paikkoja – akatemian ohella – missä kulttuuri-identiteettiin ja toiseuteen liittyviä ongelmia on luonnollista myös käsitellä, Sopo toteaa.
Keskeisenä teemana Sopon artikkelissa kulkee niin sanottu poissaolon myytti, johon suomalaisessa museokerronnassa liittyy haasteita, mutta myös merkittävää identiteettipotentiaalia.
– Suomalaisuus on museoiden kerronnassa yleensä kuvattu suomenkielisen kantaväestön näkökulmasta. Kansainvälisessä museo- ja kulttuuriperinnön tutkimuksessa jo pitkään esillä olevia kysymyksiä ovat olleet, ovatko jotkut ja joidenkin muistot tai kulttuuri-identiteetit etuoikeutettuja tai esimerkiksi kenet sisällytetään ja kenet rajataan ulkopuolelle, Sopo kertoo.
Näiltä osin suomalainen museokerronta edustaa verrattain jyrkästi rajattuja ja ankkuroituja kulttuuri-identiteettejä ja tältä osin hyvin hierarkkista kulttuurin kuvailun tasoa.
Sopon mukaan Euroopassa käyty keskustelu tarjoaa suomalaiselle museotutkimukselle erityisesti sen metodien ja teorioiden kehittämisen kannalta tuoreita tapoja tarkastella suomalaisten museo- ja kulttuuri-instituutioiden tulevaisuuden haasteita, jotka liittyvät muun muassa sosiaaliseen sisällyttämiseen, mukaan ottamiseen sekä kulttuurienväliseen dialogiin.
Suomalaista museotutkimusta käsittelevä artikkeli on julkaistu The European Legacy: Toward New Paradigms -julkaisussa (Routledge). Julkaisu on erikoistunut filosofiaan, aatehistoriaan, Euroopan historiaan ja kulttuurihistoriaan ja sen toimitusneuvoston jäseniin kuuluu muun muassa yhdysvaltalainen filosofi, kielitieteilijä ja emeritusprofessori Noam Chomsky
A Forgotten Legacy: The Romanov Patronage of Finland’s Early Art Collections http://www.tandfonline.com/eprint/mrhJdTaNrHZ3IpsDPpkq/full
Sopon toinen uusi artikkeli on juuri julkaistu kansainvälisessä Journal of the History of Collections -julkaisussa (Oxford University Press). http://jhc.oxfordjournals.org/content/early/2016/02/25/jhc.fhw007.abstract