Suomen meriklusterilla on paljon opittavaa muualta

​Turun yliopiston tiedote

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin tutkijat ovat yhdessä Åbo Akademin tutkijoiden kanssa analysoineet suomalaisen merisektorin tilaa ja kehitysnäkymiä noin kahdessakymmenessä keskeisessä meriklusterissa ympäri maailmaa osana kansainvälistä SmartComp-projektia. Projektissa pyritään parantamaan keskisen Itämeren alueen maiden meriklustereiden kilpailukykyä ja keskinäisiä verkostoja.

Hankkeen tutkija Eini Laaksonen Pan-Eurooppa Instituutista kertoo, että suomalaisen merisektorin osalta kysyntää on erityisesti offshore-teollisuuden toimijoille sekä erilaisille ympäristöön ja energiatehokkuuteen liittyville ratkaisuille. Kapasiteetti- ja osaamispulan vuoksi myös perinteisille suunnittelutoimistoille ja projektihallinnan osaajille on jatkuvasti tilausta. Lisäksi kasvava kiinnostus arktiseen alueeseen lisää kysyntää arktisen meriteknologian toimittajille ja suunnittelutoimistoille.

‒ Itämeren alueella on huippuluokan osaamista kaikilla näillä osa-alueilla, mutta omaan ainutlaatuisuuteen ei kannata tuudittautua, Laaksonen sanoo.

Projektin tuoreessa raportissa selvisi, että etenkin offshore- ja cleantech-osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä painopistealueita meriklustereissa ympäri maailmaa.

‒ Niissä myös kehitysresurssit ovat toista luokkaa kuin täällä. Esimerkiksi Norja on tällä hetkellä edelläkävijä offshore-teollisuudessa ja arktisessa meriosaamisessa. Lisäksi norjalaiset yritykset ovat tehokkaasti verkottuneet ympäri maailmaa.

Suomelta puuttuu vahva yhteinen visio merisektorin tulevaisuudesta

Raportissa todetaan, että Suomessa merisektorin kehittyminen nojaa pitkälti yksittäisten yritysten ratkaisuihin. Globaalissa vertailussa dynaamisimmat klusterit esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Singaporessa rakentuvat tiiviille ja päämäärätietoiselle yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle.

‒ Valtiot tukevat merialan kehitystä vahvasti investoimalla tarvittavaan infrastruktuuriin ja koulutukseen hyödyntäen niissä myös kansainvälistä huippuosaamista. Yksityisellä ja julkisella rahoituksella perustetaan tutkimuskeskuksia, joiden tehtävä on tarjota suoraan ratkaisuja elinkeinoelämän keskeisiin ongelmiin. Samalla nämä klusterit pyrkivät aktiivisesti houkuttelemaan kansainvälisiä toimijoita, investointeja ja megatapahtumia. Tällä tavalla ne rakentavat itsestään meriosaamisen ja -verkostojen keskuksia. Lisäksi menestyvissä klustereissa yritysten kansainvälinen verkostoituminen on määrätietoista ja sitä tukevat vahvasti niin poliittiset tahot kuin erilaiset järjestöt, Laaksonen kertoo.

Tutkijoiden mukaan myös Suomessa olisi tärkeää muodostaa yhteinen tahtotila meriklusterin tulevaisuudesta ja hakea parhaita toimintamalleja muualta.

‒ Samalla kansainvälinen aktiivisuus avaa liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi pääsyn jo olemassa oleviin verkostoihin. Kaikkia kontakteja kannata rakentaa itse, vaan lyöttäytyä yhteen kovimpien toimijoiden kanssa.

Aiheesta keskustellaan Logomossa 26.–27.11.

Keskustelu keskisen Itämeren meriklusterien tilanteesta jatkuu SmartComp-projektin päätöskonferenssissa 26.–27.11. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomission johtama SmartComp‐projekti pyrkii parantamaan keskisen Itämeren alueen maiden meriklustereiden kilpailukykyä ja keskinäisiä verkostoja. SmartComp-hanketta rahoittaa EU:n Central Baltic Interreg IV A -ohjelma. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutti on johtanut hankkeen tutkimusryhmää.