Suomen murrerajat noudattavat Pähkinäsaaren rauhan rajoja - kuuntele podcast
– Se, miten ihmiset ovat ennen liikkuneet – millaista arkinen liikehdintä ja elinpiiri ovat olleet – on aivan erilaista kuin nykypäivänä. Maaseudulla on ollut pappi, ehkä nimismies, ja viljelijöitä. On keskusteltu lähinnä sellaisten ihmisten kanssa, jotka puhuvat samalla tavalla, mikä selittää puhetapojen alueellisia eroja, kielentutkija Tommi Kurki kertoo podcastissa.
Turun yliopiston tiedote 28.11.2017
Suomen kielen kehittymiseen ovat vaikuttaneet monet seikat historian saatossa. Maantieteellisellä sijainnilla on ollut suuri merkitys kielellisten eroavaisuuksien syntyyn ja eri puheyhteisöjen kielellistä kosketuspintaa ovat määrittäneet esimerkiksi kihlakuntien, läänien ja valtakuntien rajat.
Puhutun kielen tutkija Tommi Kurki nostaa esimerkiksi Ruotsin ja Novgorodin välillä vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajan, jolla on ollut keskeinen vaikutus suomen murteiden kehittymiseen.
– Jos katsotaan suomen murteiden pääjakoa länsi- ja itämurteisiin, ja miten sen on määritelty kulkevan, jako myötäilee hyvin vahvasti Pähkinäsaaren rauhan rajaa. Joku voisi sanoa että tämä on täysin mielivaltaista, mutta todellisuudessa jako heijastaa sitä, mihin päin ihmiset ovat olleet kääntyneitä, mikä heidän elinpiirinsä on ollut, Kurki sanoo.
Kurki pelkistääkin kielen ja murteiden kehittymisen inhimilliseen vuorovaikutukseen. Tutkijan mukaan kieli kehittyy ennen kaikkea kontakteissa, kosketuksissa uusiin ihmisiin ja puhetapoihin.
Aamukahvit tutkijan kanssa on Turun yliopiston uusi podcast-sarja, jossa keskustellaan eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa ja tutustutaan tuoreeseen tutkimustietoon. Uusimmassa jaksossa perehdytään suomen kielen historiaan, sosiolingvistiikkaan ja variaationtutkimukseen.
Podcastin sisällöt ovat medioiden hyödynnettävissä ja jaksoihin voi vapaasti tehdä linkityksiä.
Podcastin kaikki jaksot löytyvät osoitteesta: www.utu.fi/podcast
Lisätietoa:
Tommi Kurki
p. 050 328 8847, tomkur@utu.fi