Suomen vanhimman kirkonpaikan koko kirkko kaivetaan esille Kaarinan Ravattulassa
29.07.2014
Turun yliopiston arkeologian oppiaine jatkaa elokuussa kaivaustutkimuksia Suomen vanhimmalla kirkonpaikalla Kaarinan Ravattulan Ristimäellä. Tavoitteena on kaivaa kirkko kokonaan esille. Tähän mennessä saaduista tuloksista ja tulevista tutkimuksista kerrotaan tiedotusvälineille ja yleisölle maanantaina 4.8. klo 10.15 Turun yliopiston Jusleniassa.
Turun yliopiston tiedote ja mediakutsu 29.7.2014
Tervetuloa kaikille avoimeen tiedotustilaisuuteen
Paikka: Turun yliopisto, Juslenia (Henrikinkatu 2), luentosali XXVII.
Aika: maanantai 4.8.2014 klo 10.15 lähtien.
Tilaisuuden yhteydessä julkistetaan Ristimäkeä käsittelevät postimerkit ja -kortit, joiden tuotolla hankitaan varoja tutkimuksia varten. Tilaisuuden jälkeen media voi siirtyä Juha Ruohonen kanssa kaivausalueelle valo- ja videokuvaamista varten.
Turun yliopiston arkeologian oppiaineen aloittaa vuoden 2014 kaivaustutkimukset Ristimäellä elokuun 4. päivä ja kaivaukset jatkuvat syyskuun loppupuolelle saakka. Tutkimuksia johtaa aikaisempien vuosien tapaan arkeologi Juha Ruohonen.
– Tutkimuksissa pyritään selvittämään kirkon tarkempi rakentamisajankohta ja sen hylkäämiseen johtaneet syyt. Kirkon kivijalka tullaan nyt ensimmäistä kertaa ottamaan kokonaisuudessaan kerralla esiin. Uusia tutkimusalueita avataan etenkin kirkon lähiympäristöön. Lisäksi selvitetään hautausmaa-alueen kokoa ja käyttöaikaa sekä etsitään aidassa olleita porttiaukkoja. Ristimäeltä pyritään myös paikantamaan mahdollisen kellotapulin tai -telineen jäännöksiä, Ruohonen kertoo.
Suomen vanhimmaksi tulkittu kirkonjäännös löytyi Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivauksissa Kaarinan Ravattulassa, Aurajoen varrelta, elokuussa 2013. Kapeakuorisen kirkkorakennuksen kivijalka on ajoitettu ristiretkiajan ja varhaisen keskiajan vaihteeseen, 1100- ja 1200-lukujen taitteeseen.
– Talven ja kevään aikana tehtyjen analyysien perusteella on varmistunut, että rakennuksen käyttö on päättynyt 1220- tai 1230-luvulla. Kirkon perustamisajankohtaa ei vielä tarkasti tiedetä, mutta oletettavasti tämä on tapahtunut 1100-luvun puolenvälin jälkeen, Ruohonen kertoo.
Kirkkorakennuksen sisältä otetuista maanäytteistä on talven aikana löytynyt myös hiiltyneitä viljanjyviä, joiden analysointia jatketaan,
Kirkkoa ympäröi laaja kirkkomaa, jossa ruumishautoja on jopa toista sataa. Hautoja on toistaiseksi tutkittu vain vähän, mutta talven aikana tehdyt luonnontieteelliset ajoitukset ovat tarkentaneet kalmiston käyttöaikaa huomattavasti. Mäkeä on kiertänyt aita, jonka perustuksia on osittain kaivettu esiin.
Ristimäki on Suomessa ainutlaatuinen tutkimuskohde, ja Pohjoismaissakin harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus.
– Tutkimusten kautta tullaan saamaan runsaasti uutta tietoa varhaisista kirkkorakennuksista, rautakauden lopun yhteiskunnasta sekä kristillisyyden tulosta ja sen omaksumisesta Suomessa 1100- ja 1200-luvuilla, Ruohonen sanoo.
Yleisö pääsee seuraamaan kaivauksia keskiviikkoisin
Kaivausten aikana elo- ja syyskuussa vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan tutkimuksiin erityisesti keskiviikkoisin, jolloin kaivausalueille järjestetään lyhyitä opastuskierroksia. Myös muina aikoina koko tutkimusten ajan alueella päivystää Ristimäkeä esittelevä ja yleisöä opastava arkeologi, mutta varsinainen kaivausalue on tuolloin pääsääntöisesti suljettu yleisöltä.
Oppaalta voi ostaa Ristimäkeä käsittelevää kirjallisuutta ja muita oheistuotteita. Kesän alussa aloitettuja, Ravattulan muinaisjäännöksiä laajemmin esitteleviä parituntisia opastettuja kierroksia järjestetään vielä elo- ja syyskuussa – näille kierroksille on ennakkoilmoittautuminen.
Ravattulan Ristimäelle pääsee helpoimmin kävellen tai polkupyörällä. Halisista päin tullessa reitti kulkee Vanhaa Ravattulantietä seuraten. Aurajoen eteläpuolelta paikalle pääsee joko Kuralan kävelysillan kohdalta tai Ravattulan liikekeskuksen pysäköintialueelta Hämeen valtatien ylittävää kevyen liikenteen väylää pitkin.
Autolla liikuttaessa tulee huomioida, että kaivausalueelle kulkeva Särväntie on yksityistie, jolla ajo on pääsääntöisesti kielletty. Kaivausalueen läheisyydessä ei ole pysäköintitilaa yleisön ajoneuvoille.
Tutkimusten etenemistä voi seurata myös hankkeen kotisivujen (www.ravattula.fi) sekä kotisivuilta löytyvän blogin kautta. Blogia pyritään päivittämään kaivausten aikana päivittäin. Nettisivustolle täydennetään myös muuta aineistoa koko tutkimusten ajan.
Tutkimusta voi tukea ostamalla kortteja ja postimerkkejä
Tutkimushanke on tähän mennessä saanut rahoitusta Turun yliopistolta sekä Varsinais-Suomen rahastolta. Osa tarvittavasta rahoituksesta puuttuu yhä. Tutkimuksia pyritään osaltaan edistämään myös Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n kautta saatavien lahjoitusten ja erityisen varainhankintakampanjan kautta.
Varainhankintaa varten on ainutlaatuisen kirkkolöydön kunniaksi teetetty paikkaa kuvaavia postimerkkejä ja -kortteja. Maanantaina 4.8. julkaistavien omakuvapostimerkkien kuva-aiheina ovat Ravattulan Ristimäen kirkon kivijalka, Ristimäen metsäsaareke sekä kirkon sisältä löytynyt koristeellinen vyönhela.
Postimerkkejä on painettu rajallinen määrä ja niitä on ostettavissa 4.8. tilaisuudessa sekä tämän jälkeen Ristimäen kirkonpaikan kaivauksilta. Postimerkkien lisäksi Ravattulan kirkosta on teetetty postikortteja. Merkkejä ja kortteja voi julkistamisen jälkeen tilata myös postitse toimitettavaksi tutkimushankkeen internet-sivujen kautta.
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet www.utu.fi/tiedotteet