Turun yliopiston hallitus: Tekniikan yliopistotasoiselle koulutukselle vakava tarve Lounais-Suomessa
Lounais-Suomen suotuisan taloudellisen kehityksen jatkumisen kannalta on elintärkeää, että diplomi-insinööritarpeeseen pystytään vastaamaan alueella. Ainoa kestävä vaihtoehto on alueella tapahtuvan yliopistotasoisen tekniikan koulutuksen lisääminen ja monipuolistaminen. Koulutus on aloitettava viipymättä.
Turun yliopiston tiedote 19.1.2017
Turun yliopiston hallitus painottaa puheenjohtaja Matti Rihkon johdolla yliopistotasoisen tekniikan koulutuksen lisäämisen ja monipuolistamisen tärkeyttä Turun alueella.
– Lyhyen tähtäimen toimenpiteenä on alueella tapahtuvan koulutusyhteistyön lisääminen ja esimerkiksi insinöörien muuntokoulutus diplomi-insinööreiksi. Tämä ei kuitenkaan ratkaise asiaa pidemmällä tähtäimellä. Kestävä ratkaisu on yliopistotasoisen tekniikan koulutuksen monipuolistaminen ja laajentaminen Lounais-Suomessa, hallitus toteaa yksimielisesti.
Lyhyen tähtäimen osaajatarpeeseen voitaisiin vastata esimerkiksi mallilla, joka on käytössä alueella tapahtuvassa konetekniikan ja automatiikan/robotiikan diplomi-insinöörikoulutuksessa. Koulutusta toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston, Åbo Akademin, Tampereen teknillinen yliopiston sekä Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kesken. Pitkän tähtäimen kestävänä ratkaisuna on teknillisen tiedekunnan perustaminen Turun yliopistoon.
Diplomi-insinöörien koulutuksessa alueellinen ja investointeihin vaikuttava epäsuhta
Suomessa vallitsee selvä alueellinen epäsuhta diplomi-insinöörien koulutuksessa. Tämä paljastuu esimerkiksi tarkastelemalla alueella työskentelevien diplomi-insinöörien määriä: esimerkiksi vuonna 2014 pääkaupunkiseudulla työskenteli lähes 22 500 diplomi-insinööriä, Tampereen alueella 5300 ja Oulun alueella 3100. Turussa vastaava luku oli 1170.
Alueella työskentelevien diplomi-insinöörien määrä näkyy esimerkiksi yritysten uutta luovassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Samana vuonna yritysten t&k-panostus oli yksin Helsingin alueella miltei kolme miljardia euroa, Tampereella 813 M€ ja Oulussa 779 M€. Turun alueen panostus jää vertailussa auttamattomasti muista ollen 379 M€.
– Kyse ei ole ainoastaan tutkinnoista, vaan koulutukseen liittyy aina myös tutkimusta ja yritysyhteistyötä, jotka ovat olennainen osa teollisen toiminnan edistämisessä pitkällä aikavälillä. Yritysyhteistyössä alueella on pitkä perinne ja tutkimuksessa olemme kiistattomasti kansainvälisellä huipulla. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet lisätä koulutusta alueella, rehtori Kalervo Väänänen sanoo.
Alueella valmistuvien diplomi-insinöörien määrä tuplattava
Turun yliopistolla on DI-tutkinnon anto-oikeus tietotekniikassa ja biotekniikassa, Åbo Akademilla kemian tekniikassa ja tietotekniikassa. Lisäksi Turun AMK:lla on laajamittaista AMK-insinöörien koulutusta. Diplomi-insinöörejä valmistuu nyt noin sata vuodessa.
– Jo olemassa olevien koulutusalojen lisäksi alueelle tarvitaan vähintään konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusta. Valmistuvien määrän pitää vähintään tuplaantua nykyisestä, Väänänen painottaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut selvitysmiehen tarkastelemaan Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tukitarpeita. Selvitystyön keskiössä ovat koulutusjärjestelmään ja erityisesti tekniikan alaan liittyvät muutostarpeet.
Turun yliopiston hallitus käsitteli tekniikan koulutuksen lisäystä iltakoulussaan keskiviikkona 18.1.
Lisätietoja:
rehtori Kalervo Väänänen
p. 040 701 1303