Turun yliopiston hoitotieteen tutkijat selvittävät toteutumatta jäävän hoidon syitä ja seurauksia
Hoitotieteen laitos on mukana kansainvälisessä Rancare Cost Action -hankkeessa, jonka tavoitteena on saada aikaan keskustelua toteutumatta jäävän hoidon syistä ja seurauksista ja luoda ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään ilmiön esiintymistä.
Turun yliopiston tiedote 10.11.2016
Toteutumatta jäävä hoito on mitä tahansa hoitotyön alueeseen kuuluvaa hoitoa, joka potilaan olisi pitänyt saada ollessaan hoidossa missä tahansa hoitoympäristössä.
‒ Hoidon toteutumatta jäämiseen voi olla lukuisia syitä: potilaiden hoidon tarpeita ei kyetä arvioimaan, hoitoa ei ehditä toteuttaa potilaan tarpeita vastaavasti, hoitotyön organisointi ei edistä tarpeenmukaista hoitotyötä tai aikaresurssia ei hallita. Kansainvälisten tutkimusten perusteella toteutumatta jäävä hoito näyttää lisääntyvän erityisesti akuuttisairaanhoidossa, kertoo hoitotieteen professori Riitta Suhonen kansainvälisen Rancare Cost Action -hankkeen taustoista.
Hanke toteutetaan kansainvälisen verkoston yhteistyönä. Hankkeen rahoittaa European Co-operation in Science and Technology. Sen tavoitteena on saada aikaan keskustelua toteutumatta jäävästä hoidosta hyödyntämällä kansainvälisiä vertailuja, tunnistaa toteutumattomuuden syitä sekä yhdistää tutkijat, käytännön hoitotyön ammattilaiset ja opettajat etsimään keinoja puuttua asiaan. Mukana on tutkijoita terveys-, sosiaali- ja taloustieteiden sekä etiikan alueilta.
Hanketta johtaa Cyprus University of Technologyn hoitotieteen yksikkö. Turun yliopiston professori Helena Leino-Kilpi on hankkeen johtoryhmän varapuheenjohtaja ja professori Riitta Suhonen johtaa hankkeen eettisesti painottuvaa työryhmää.
”Arjen päätökset tehdä jotain saattavat samalla olla päätös olla tekemättä jotain muuta”
Hankkeessa halutaan lisätä ymmärrystä ilmiöstä, joka on melko yleinen ja tunnistettu, mutta jota ei vielä ole riittävästi tutkittu.
‒ Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on tarpeen, sillä ilmiö vaikuttaisi olevan yleismaailmallinen. Asiaan puuttuminen on Suomessa erityisen ajankohtainen nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistetaan, Suhonen sanoo.
Tutkijat korostavat, että hoito voi jäädä toteutumatta monilla alueilla. Tällaisia alueita ovat emotionaalisen ja sosiaalisen tuen tarpeet sekä ohjaukselliset ja fyysiset tarpeet. Esimerkiksi akuuttihoidossa keskittyminen fyysiseen sairauteen ja sen oireiden lievittämiseen voi aiheuttaa hoidon toteutumatta jäämisen muilla tarvealueilla.
‒ Kyse on siitä, mitä keskeisiä tarpeita ihmisellä on ja miten hän niistä itse huolehtisi, jos kykenisi tai olisi omassa ympäristössään esimerkiksi kotona. Esimerkin voisi ottaa vanhusten hoidosta. Jokaisen ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu toimintakyvyn puitteissa tapahtuva liikunta, ravitsemus, riittävä lepo ja yhteys muihin ihmisiin.
Nelivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus tunnistaa syitä toteutumatta jääneeseen hoitoon sekä kehittää ratkaisukeinoja niin yksilö-, ryhmä- kuin organisaatiotasolla.
‒ On syytä kysyä, teemmekö oikeita asioita, edistämmekö potilaan hyvää tai teemmekö oikeita asioita oikeaan aikaan ‒ arjen päätökset tehdä jotain saattavat samalla olla päätös olla tekemättä jotain muuta.
Lisätietoja:
professori Riitta Suhonen, riisuh@utu.fi, p. 050 304 2150
professori Helena Leino-Kilpi, helena.leino-kilpi@utu.fi, p. 050 342 4384