Turun yliopiston tutkija Sari Pihlasalo saanut kutsun kemian alan huipputapahtumaan Saksaan
12.06.2013
Turun yliopiston tutkijatohtori Sari Pihlasalo on kutsuttu Saksan Lindaussa järjestettävään Lindau Nobel Laureate Meeting -tapaamiseen. Tapahtuma on luotu siirtämään Nobel-palkinnon saajien tietoa nuorille tutkijoille. Suomesta kutsuttiin tämän vuoden tapahtumaan kaksi lupaavinta nuorta tutkijaa.
Turun yliopiston tiedote 12.6.2013
– Valinta on minulle ainutlaatuinen tilaisuus päästä kuulemaan ja keskustelemaan Nobel-palkinnon saaneiden tieteentekijöiden kanssa. Toki se on myös meriitti. Suomen Akatemia sai esittää neljää lupaavaa tutkijaa ja Nobel Laureate -toimikunta valitsi heistä kaksi lupaavinta, Pihlasalo sanoo.
Tämänvuotisen Lindau Nobel Laureate Meeting -tapaamisen tieteenalana on kemia. Keskeiset teemat ovat vihreä kemia, kemiallisen energian muuntaminen ja varastointi sekä biokemian prosessit ja rakenteet.
Vuonna 2011 Turun yliopistossa filosofian tohtoriksi väitellyt Pihlasalo työskentelee kotiyliopistonsa Biofysiikan laboratoriossa.
– Suomen Akatemia rahoittaa tutkimustani, jossa kehitän analyysimenetelmää, jolla voidaan havaita terveydelle haitallisia aineita kuten raskasmetalleja juoma- tai talousvedestä tai aineita, jotka aiheuttavat aistein havaittua huonoa laatua, esimerkiksi pahan hajun tai maun, Pihlasalo sanoo.
Akatemian tutkimuksen rinnalla Pihlasalo kehittää analyysimenetelmää, jolla luonnonvesien tilaa voitaisiin tarkkailla nykyistä ajantasaisemmin.
– Nykyisin vedestä otetaan näytteet ja ne lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Tavoitteenamme on luoda menetelmä, jossa tulos saataisiin jo paikan päällä selville, Pihlasalo sanoo.
Tapahtuma kokoaa 600 lupaavinta kemian tutkijaa
Tämänvuotinen Lindau Nobel Laureate Meeting -tapaaminen järjestetään Saksan Lindaussa kesä-heinäkuun taitteessa. Tapahtumaan osallistuu 35 Nobel-palkittua ja 600 väitöstutkimusta tekevää tai jo väitellyttä tieteentekijää 80 maasta.
– Tapahtumassa on runsaasti nuoria tutkijoita, joten matkan tuloksena voi olla myös uusia yhteistyöajatuksia, Pihlasalo kertoo.
Vuodesta 1951 alkaneen vuosittaisen tapahtuman isinä ovat fyysikkokaksikko Franz Karl Hein ja Gustav Parade. He halusivat raottaa toisen maailmansodan jälkeen eristyksiin jääneiden saksalaisten tutkijoiden yhteyttä muihin eurooppalaisiin tutkijoihin ja pyysivät avukseen ensimmäisen Nobel-palkinnon luovuttaneen kuninkaan pojanpojan kreivi Lennart Bernadotten.
Kaksikko ehdotti 3–4-päiväisen vuotuisen kongressin järjestämistä. Ajatuksena oli siirtää sukupolvien välillä tietoa kooten nobelistit kertomaan nuorille tieteentekijöille työstään. Vuosittain teema vaihtuu, tämänvuotista kemiaa edelsivät fysiikka, lääketiede ja taloustiede.
Pihlasalon vei tutkijaksi halu kehittää uusia ja parempia menetelmiä. Hän on ollut professori Pekka Hännisen vetämässä työryhmässä dosentti Harri Härmän kanssa kehittämässä useita uusia nanopartikkeleita ja valon määrän mittaamista hyödyntäviä menetelmiä biologisille näytteille.
– Kehittäminen on mielenkiintoista. Aina tutkimuksesta ei ole suoraa hyötyä elämään kuten vaikkapa lääkekehityksessä, mutta minä voin osaltani auttaa työlläni luomalla työkaluja tutkijoiden avuksi esimerkiksi proteiinien pitoisuuden mittaamiseen, Pihlasalo sanoo.
Lisätietoja: tutkijatohtori Sari Pihlasalo, puh. 02-333 7069, sari.pihlasalo@utu.fi Pihlasalo voi toimittaa lehdille valokuvansa, nettiin hän ei kuvaansa halua.