Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta juhlii 50 vuottaan

26.09.2017

Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta perustettiin 50 vuotta sitten. Tieteenalan turkulaiset juuret ovat syvemmällä, sillä yhteiskunnallisia aineita on opetettu Turun yliopistossa koko sen historian ajan, alkuvaiheessa osana humanistisen tiedekunnan toimintaa.

​Turun yliopiston tiedote 26.9.2017
 
Media on tervetullut yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlaan 29.9.2017 valtion virastotalolle (Itsenäisyydenaukio 2)

Seminaari
14.05 Dekaani Juha Räikän tervehdys
14.10 Rehtori Kalervo Väänäsen tervehdys
14.15 Timo Soikkanen: Tiedekunnan lyhyt historiikki sanoin ja kuvin
14.45 Rauno Saari: Tiedekunta ja sen merkitys yhteiskunnalle
15.05 Armas Lahoniitty: Turun kaupunki ja Turun yliopisto (kokemuksia ajan saatossa)
15.30 Kahvitauko aulassa. Kahvitauon aikana seminaarisalissa esillä valokuvaesitys.
16.10 Liisa Hyssälä: Tiedekunta sosiaalipolitiikan suunnannäyttäjänä
16.30 Sonja Hyrynsalmi: Index (ja muut opiskelijajärjestöt)
16.45 Kuvaelma: Kun Kekkonen kirosi tiedekunnan
17.15 Kuohuviini ja tervehdysten vastaanotto aulassa

Poliittisen historian emeritusprofessorin, tiedekunnan historiikin yksi toimittajista Timo Soikkanen kuvaa tiedekunnan taivalta monipolviseksi. Kansalaiskeräyksellä perustetun Suomen ensimmäisen suomenkielisen yliopiston oli alkutaipaleensa rahapulassa tehtävä kompromisseja, ja yksi niistä oli hyväksyä ajatus, ettei yhteiskuntatieteellisestä tiedekuntaa voida perustaa heti yliopiston alkuvuosina.
 
– Yliopiston alkuajoista saakka tavoitteena on ollut perustaa yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, mutta keräystuoton varat eivät siihen riittänyt, Soikkanen kertoo. Tuolloin puhuttiin vielä valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja sellainen koettiin tarpeellisena uuden itsenäisyyden takia.
 
Haave omasta tiedekunnasta eli kuitenkin vahvana. Oppialaa kasvatettiin humanistisen tiedekunnan suojissa, ensimmäisenä perustettiin filosofian ja taloustieteen oppituolit 1922 ja sosiologian 1926. Filosofian professori huolehti myös sielutieteen, nykyisen psykologian, opetuksesta.
 
– 1950-luvun alussa heräsi ajatus siirtää Helsingin yhteiskunnallinen korkeakoulu Turkuun – siitä oli jo esisopimuskin olemassa – mutta tamperelaiset kiihdyttivät tuossa vaiheessa tahtia vaikuttaen johtaviin poliitikkoihin niin, että tamperelaiset onnistuivat saamaan yhteiskunnallisen korkeakoulun itselleen, ja siten syntyi Tampereen yliopisto, Soikkanen kertoo.
 
Turkulaiset hakivat vahvuutta toisistaan. Vuonna 1957 Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun kauppakorkeakoulu perustivat Turun korkeakoulujen yhteiskunnallis-taloudellisen tutkimusyhdistyksen, joka kokosi yhteen yhteiskuntatieteilijöitä Turun kolmesta korkeakoulusta. Tämä yhteistyö on innostanut tiedekuntarajat ylittävään tutkimus- ja opetusyhteistyöhön halki vuosikymmenten.
 
Haaveen omasta tiedekunnasta toteutti lopulta suurten ikäluokkien varttuminen opiskeluikään.
 
– 1960-luvulla, kun suuret ikäluokat alkoivat tulla opiskeluikään, Turussa tehtiin viimein 1967 päätös perustaa yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Soikkanen kertoo.
Kiinnostus tieteenalaa kohtaan oli suurta. Ensimmäisen viiden vuoden aikana opiskelijamäärä nousi 600:sta 1 200:aan, ja vastavalmistuneet työllistyvät hyvin. Poliittisesti alkutaival ei kuitenkaan ollut helppo, sillä yliopisto ja sen myötä tiedekunta joutuivat presidentti Urho Kekkosen silmätikuksi.
 
– Kolmannelle presidenttikaudelle ehdolle asettunut Kekkonen kun ei hyvällä katsonut sitä, että vuonna 1968 yliopiston rehtori Tauno Nurmela ei suostunut pyyntöön asettua Kekkosen valitsijamiesehdokkaaksi. Nurmela ei katsonut voivansa yksityisen yliopiston rehtorina lähteä mukaan politiikkaan. Nurmelan tietämättä Kekkosen vastaehdokas oli saanut riveihinsä toisen johtavan yliopistomiehen Turusta, ja tämä synnytti juovan presidentin ja Turun Yliopiston välille, Soikkanen kertoo.

Soikkasen mukaan tiedekunnan tunnuspiirre on alusta saakka ollut eri tutkimustraditioiden ja suuntausten rauhanomainen rinnakkainelo.
 
– Turussa ei syntynyt samanlaista tieteellistä eriseuraisuutta kuin Tampereella, jossa kvantitatiivisia metodeja käyttävät, historia- ja kulttuurimetodeja käyttävät sekä marxilaisuudesta lähtevät eriytyivät omiksi ryhmikseen ja keskustelivat omissa joukoissaan. Pienuus pakotti Turussa hakemaan yhteistyötä. Syntyi itsestään yhteyksiä yli tiedekuntarajojen. Psykologit olivat läheisessä yhteistyössä lääketieteen kanssa. Valtio-opin ja sosiologian tutkijat tekivät yhteistyötä juristien kanssa. Myös sosiaalipolitiikassa oltiin yhteistyössä juristien kanssa, historiikissa kerrotaan.
 
Yhteistyötä hankaloitti kuitenkin tiedekunnan hajasijoitus eri rakennuksiin, mutta siihen saatiin helpotusta vuonna 2002 tiedekunnan oman rakennuksen Publicumin valmistuttua.
 
Nykyisin tiedekunnassa toimivien filosofian, valtio-opin, poliittisen historian, sosiaalitieteiden, psykologian j​a logopedian oppiaineiden sisällä tiedekunnassa toimivat myös muun muassa Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus, eduskuntatutkimuksen keskus, Pohjois-Amerikan tutkimukseen erikoistunut John Morton -keskus. Tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä myös muiden tieteenalojen kanssa esimerkiksi moniammatillisen oppimisklinikkatoiminnassa sekä Turku Brain and Mind Centerin suojissa.
 
Nyt 50-vuotias tiedekuntayhteisö katsoo 200 opettajansa ja tutkijansa sekä 1 800 opiskelijansa voimin optimistisesti tulevaisuuteen.
 
Lisätietoja:
emeritusprofessori Timo Soikkanen, p.050 303 3535
tiedekunnan dekaani Juha Räikkä, p. 050 466 2305
Historiikki: Soikkanen, Timo, Toivonen, Timo ja Niitemaa Timo: Tehtävänä yhteiskunta – Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1967–2017.

**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet
 

 


Luotu 26.09.2017 | Muokattu 26.09.2017