Yrittäjyyskoulutus vahvistaa kuvaa yrittäjästä mallikansalaisena
Tuoreen tutkimuksen mukaan kauppatiedettä opiskelevat näkevät yrittäjän mallikansalaisena: ketteränä menestyjänä ja vastuullisena toimijana. Tutkimuksessa selvisi myös, että yrittäjyyskoulutukseen osallistuminen vahvistaa opiskelijoiden käsitystä itsestään yrittäjinä.
Turun yliopiston tiedote 11.1.2017
Yliopistoissa yrittäjyyskoulutuksen tavoitteena on kouluttaa yrittäjähenkisiä työntekijöitä ja kansalaisia sekä tarjota tietoa ja tukea sellaisille opiskelijoille, jotka harkitsevat yrittäjyysuraa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin kauppatiedettä opiskelevien yrittäjyyskäsityksiä. Tutkimuksen mukaan kauppatieteen alalla yrittäjyyttä opiskeleva näkee yrittäjän mallikansalaisena: ketteränä menestyjänä ja vastuullisena toimijana.
‒ Ketterä menestyjä on kunnianhimoinen, innovatiivinen ja muuttuvien olosuhteiden mukaan joustava toimija. Vaikka opiskelijat ihannoivat ketterää menestyjää, mielikuvaan liitettiin myös kaoottisuutta, ylimielisyyttä ja itsekkyyttäkin. Ketterän aikaansaajan vastapainona vastuullinen kansalainen kuvattiin yhteisöllisenä ja tunnollisena itsensä kehittäjänä, joka itseohjautuvasti ja peräksi antamattomasti luo lisäarvoa ympäröivään yhteisöön, kertoo professori Jarna Heinonen.
Yrittäjyyskurssi arkipäiväistää yrittäjyyttä
Tutkimus toteutettiin osana sisäisen yrittäjyyden ja yrittäjämäisen ajattelun kurssia. Tutkijat analysoivat sitä, kuinka opiskelijat rakentavat käsitystä yrittäjistä toimijoina ja itsestään yrittäjänä.
Kurssin myötä opiskelijoiden käsitykset yrittäjyydestä laajenivat yksilön menestyksestä ja liiketoiminnan pyörittämisestä painottamaan yrittäjämäistä ajattelutapaa ja asennetta. Yrittäjyys arkipäiväistyi, ja siihen liittyvä heroismi väheni. Vastaavasti kurssin myötä opiskelijoiden käsitys itsestään yrittäjämäisinä toimijoina vahvistui.
‒ Opiskelijoiden alun epäröinti ja kriittisyys, jotka liittyivät esimerkiksi riskinottokykyyn ja epävarmuuden sietämiseen, vaihtuivat yrittäjyyskäsitteen laajentuessa luottamukseksi omiin kykyihin. Etenkin kurssin päätyttyä opiskelijat kertoivat tunnistavansa itsessään yrittäjämäisiä piirteitä ja toimintatapoja. Kaiken kaikkiaan yrittäjämäistä toimintaa ja ajattelua ihannoitiin ja siihen samaistuttiin, tohtorikoulutettava Hanna Laalo kertoo.
Myös yrittäjyydessä on kannustettava kriittiseen ajatteluun
Tutkijoiden mukaan tulokset kertovat siitä, että yrittäjyyskoulutus vahvistaa yrittäjyyttä ihannoivaa kulttuurista puhetapaa sekä ohjaa opiskelijoita näkemään itsensä ulkoisina tai sisäisinä yrittäjinä.
‒ Yrittäjyyskoulutuksen ei tule tarjota vain yhtä totuutta ja vaihtoehtoa, vaan opiskelijoita on kannustettava kriittiseen ajatteluun myös yrittäjyyden suhteen, Heinonen ja Laalo korostavat.
Tutkijat muistuttavat myös siitä, että opiskelijat aktiivisina toimijoina vaikuttavat osaltaan siihen, miten yrittäjyydestä yhteiskunnassa puhutaan ja millaisia merkityksiä sille annetaan.
Tutkimuksessa hyödynnettiin opiskelijoiden ennen kurssia ja kurssin lopussa laatimia kirjoituksia yrittäjämäisestä yksilöstä ja organisaatiosta sekä itsestä yrittäjänä. Tutkimukseen perustuva artikkeli on julkaistu kansainvälisessä aikakauskirjassa: Laalo, H. & Heinonen, J. (2016) Governing the entrepreneurial mindset: Business students’ constructions of entrepreneurial subjectivity. European Educational Research Journal 15(6): 696-713.
Lisätietoja:
professori Jarna Heinonen, p. 050 563 1713, jarna.heinonen@utu.fi
tohtorikoulutettava Hanna Laalo, p. 02 333 8879, hanna.laalo@utu.fi