Matkustin maaliskuussa 2026 Mannheimiin osallistumaan Leibniz-Institut für Deutsche Sprache (IDS) -instituutin vuosittaiseen IDS-Jahrestagung-konferenssiin. Tämän vuoden konferenssi oli järjestyksessään 62., ja sen teemana oli Deutsch im europäischen Sprachraum: Stand und Perspektiven eli saksan kieli eurooppalaisessa kielitilassa nykytilan ja tulevaisuuden näkökulmasta.
IDS:n konferenssi on yksi saksan kielen tutkimuksen tärkeimmistä kansainvälisistä tapahtumista. Mannheimiin kokoontui noin 300 tutkijaa ja asiantuntijaa yli 20 maasta keskustelemaan saksan kielen asemasta, käytöstä ja kehityksestä Euroopassa. Oma osallistumiseni mahdollistui IDS:n kansainvälisen väitöskirjatutkijaverkoston, Internationales Promovierenden-Netzwerkin (IPN), kautta. Verkosto kokoaa yhteen saksan kielen tutkimuksen väitöskirjatutkijoita eri puolilta maailmaa.
Monikielinen Eurooppa kielentutkimuksen näkökulmasta
Konferenssin ensimmäisenä päivänä käsiteltiin saksan kielen asemaa Euroopassa, sen historiallista kehitystä sekä erilaisia monikielisiä ympäristöjä. Esitykset avasivat uusia näkökulmia saksan kieleen, ja erityisen kiinnostavia olivat puheenvuorot saksasta vähemmistökielenä. Ne muistuttivat, että kieli on paljon enemmän kuin viestinnän väline: se on myös identiteetin, kulttuurin ja yhteisöllisyyden rakentaja.
Toisena päivänä syvennyttiin julkisiin diskursseihin ja niiden vertailuun eri maissa ja kieliympäristöissä. Aihe oli itselleni erityisen kutkuttava, sillä olen ensimmäisessä artikkelissani vertaillut suomalaisia ja saksalaisia alustatyödiskursseja, ja parhaillani toisessa artikkelissa analysoin alustatyötä käsitteleviä saksalaisia mielipidekirjoituksia. Oli innostavaa huomata, kuinka usein esityksissä palattiin kysymyksiin kielestä, vallasta ja yhteiskunnasta, eli teemoihin, jotka resonoivat suoraan omien tutkimusintohimojeni kanssa.
Konferenssin viimeisenä päivänä käsiteltiin kielten vertailua, kielioppia ja monikielisyyttä. Itselleni päällimmäiseksi jäi ajatus siitä, kuinka vahvasti eurooppalainen näkökulma läpäisee nykyistä kielentutkimusta. Saksaa ei tarkastella erillisenä kielisaarekkeena, vaan osana laajaa kieliverkostoa, jossa kielet vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Samalla digitalisaatio, monikielisyys ja kansainvälistyminen muokkaavat jatkuvasti sitä, mitä saksan kielen käyttäminen Euroopassa tänä päivänä tarkoittaa. Voisi todeta, että jatkuva muutoksen narratiivi on läsnä myös kielentutkimuksen kentällä.
Tutkimus rakentuu myös kohtaamisissa
Konferenssin henkilökohtainen kohokohta oli kuitenkin IPN-verkoston posterisessio, joka muistutti laajalla sisällöllään saksan kielen tutkimuksen kansainvälisyydestä ja monitieteisyydestä. Esittelin sessiossa omaa englanninkielistä väitöskirjatutkimustani ja pääsin keskustelemaan siitä tutkijoiden kanssa eri puolilta maailmaa – saksan kielellä natürlich. Monikielisyyttä parhaimmillaan! Oli todella antoisaa kuulla Saksassa asuvien tutkijoiden näkemyksiä siitä, miten alustatyö näyttäytyy heidän yhteiskunnassaan ja millaista julkista keskustelua aiheesta käydään. Tiivistettynä voisi sanoa, että mielipiteet jakautuivat hyvin voimakkaasti puolesta ja vastaan, mikä peilaa kiinnostavasti myös oman media-aineiston analyysin tuloksia.
IPN-verkosto kokoontui myös yhteiseen tapaamiseen IDS:n tiloihin, jossa pääsimme keskustelemaan konferenssista saaduista kokemuksista. Rennommassa ympäristössä käydyt keskustelut muistuttivat siitä, että kansainväliset tutkijaverkostot rakentuvat yhtä paljon ihmisten informaaleista kohtaamisista kuin tutkimusesitelmistä yhteisen aiheen äärellä.
Matkan tärkeimmät opit
Palasin Turkuun uusien kontaktien ja kokemusten kanssa. Mannheimin matka muistutti siitä, kuinka arvokasta väitöskirjatutkijalle on olla osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja kokea Zugehörigkeitsgefühl. Konferenssit eivät ole vain paikka esitellä tutkimusta, vaan myös mahdollisuus oppia uutta, saada palautetta ja nähdä oma tutkimus osana laajempaa eurooppalaista tutkimuskeskustelua. Mannheimissa käydyt keskustelut osoittivat sen, että kielentutkimuksella on yhä keskeinen asema muuttuvan Euroopan kehittämisessä ja ymmärtämisessä.
Kirjoittaja tekee väitöskirjaa alustatyön moniäänisestä keskustelusta EU:n talous- ja kulttuurialueella Utuling-tohtoriohjelmassa.