Vietimme eilen Turun yliopiston 106. vuosijuhlaa. Turun Suomalainen Yliopisto perustettiin Kalevalan päivänä vuonna 1920. Sen synty oli sivistystä vaalivan kansan aikaansaannos. Sivistys on tänä vuonna laajasti läsnä ja esillä, kun juhlistetaan Turun tuomiokapitulin ja Turun katedraalikoulun 750-vuotisia taipaleita. Turun yliopiston, Turun ja koko Suomen varhaiset akateemiset juuret ovat vahvasti kietoutuneet tähän yhteiseen historiaamme, ja liitymme erityisellä lämmöllä juhlimaan sivistyksen, kulttuurin ja julkisen hallinnon 750-vuotisjuhlavuotta.
Sain vuosijuhlassamme kertoa runsaslukuiselle joukolle yliopiston ystäviä ja yliopistolaisia, että Turun yliopiston kehitys näyttää hyvinkin positiiviselta. Viime vuosi oli meille monella mittarilla ennätysten vuosi. Esimerkiksi saamamme täydentävän rahoituksen määrä oli suurempi kuin koskaan, samoin tutkintojen määrä. Syksyn työhyvinvointikyselyssä olimme suomalaisten yliopistojen joukossa ensimmäistä kertaa kolmen kärjessä, ja myös opiskelijoiden hyvinvointi näyttää kehittyvän positiivisesti. Ennätyksiä emme jahtaa ennätysten vuoksi, vaan esimerkiksi hyvinvointiin panostamme, jotta Turun yliopistossa olisi mahdollisimman hyvä opiskella ja työskennellä.
Vahva pohja on tärkeä, koska sen päältä ponnistamme tulevaan. Tällä hetkellä rakennamme Turun yliopistoa 2030-luvulle. Elämme monimutkaisia aikoja, ja meidän on jatkuvasti pohdittava, mitkä ovat rakennustyömme parhaat työkalut.
Monet suurimmista ydinkysymyksistämme liittyvät koulutuksen kenttään Suomessa. Olemme yksissä tuumin sitoutuneet nostamaan korkeakoulutettujen osuutta Suomessa työskentelevistä. Miten tämä saadaan aikaan säästöpaineisessa yhteiskunnassa, jossa ikäluokat pienenevät? Tiedämme, että kilpailu opiskelijoista käy yhä kiihkeämmäksi tulevina vuosina. Turun yliopisto on vetovoimainen, mutta miten varmistamme niin olevan vastakin? Miten vastaamme nuorison tarpeisiin, entä heidät tulevaisuudessa palkkaavien työnantajien?
Turun yliopistossa on juuri käynnistymässä opetussuunnitelmatyö vuosille 2027–2030. Kyseessä on meille tässä hetkessä poikkeuksellisen tärkeä työkalu. Meidän on kyettävä hahmottamaan, millaista osaamista tulevilla vuosikymmenillä tarvitaan ja miten varustamme meiltä valmistuvat tulevaisuuden osaajat.
Haluamme korostaa laaja-alaisuutta. Haluamme kouluttaa osaajia, joilla on toki hallussaan tutkimukseen perustuva ajantasainen tieto, mutta joilla ennen kaikkea on valmiudet pitää yllä ja päivittää omaa osaamistaan ja tietämystään.
Tämä tarkoittaa sitä, että laaja-alaisuuden on ulotuttava entistäkin paremmin tutkinnon sisälle: tutkinnon sisällä on oltava väljyyttä hyödyntää yliopistomme aitoa monitieteisyyttä. Oppialojen kirjo kahdeksassa tiedekunnassamme on niin valtava, että opiskelija voi rakentaa itselleen hyvin mielenkiintoisen yhdistelmän. Emme unohda myöskään Turun muiden korkeakoulujen osaamista, johon parhaillaan rakennamme yhä parempia siltoja.
Perspektiivien on oltava laajoja, sillä kompleksisuutta täytyykin katsoa kauempaa. Meidän on päivitettävä oppimiskäsitystämme, mutta säilytettävä myös rakennettua hyvää, kuten työelämässä tarvittavan osaamisen vahvistamista harjoitteluissa.
Opetussuunnitelmatyö ei ole vain yliopiston sisäinen prosessi. Kutsumme sidosryhmämme mukaan varmistamaan, että juuri meillä Turun yliopistossa tarjotaan sekä nyky- että erityisesti tulevaisuuden opiskelijoiden, alueen ja koko Suomen työnantajien sekä akateemisen maailman tarpeita vastaavaa koulutusta.
Lupaamme toimia murrosten edessä proaktiivisesti ja tehdä jatkuvasti työtä paitsi tunnistaaksemme mahdollisuudet ja uhat myös ennakoidaksemme niitä. Kumppaneiltamme toivomme vahvaa mukanaoloa, suorastaan haastamistamme siinä, millaisia asiantuntijoita tulevat vuosikymmenet tarvitsevat. Ollaan kuulolla, sillä tulevaisuus rakennetaan yhdessä – ja se rakennetaan nyt.
Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori.
