Turun yliopisto tunnetaan korkeatasoisesta tutkimuksesta, laadukkaasta opetuksesta ja asiantuntevasta henkilöstöstä. Näiden onnistumisten taustalla on kuitenkin jotain, joka jää helposti vähemmälle huomiolle: yhteisö. Yliopisto on parhaimmillaan paikka, jossa erilaiset osaajat työskentelevät yhteisen päämäärän eteen ja kokevat kuuluvansa samaan yhteisöön. Samalla yliopisto on monimutkainen organisaatio. Opettajat, tutkijat, opiskelijat ja muut asiantuntijat toimivat tiedekunnissa, laitoksissa, palveluissa ja erilaisissa verkostoissa. Näiden rajapintojen yli tehdään yhteistyötä, mutta toisinaan myös kilpaillaan resursseista ja näkyvyydestä. Yhteisöllisyyden rakentaminen ei siksi ole itsestäänselvyys.
Työelämän muutokset lisäävät haastetta. Etä- ja hybridityö, projektimainen työskentely, verkostojen merkityksen kasvu sekä kilpailu rahoituksesta ovat tuoneet joustavuutta, mutta samalla muuttaneet tapoja, joilla kohtaamme toisemme. Teknologinen kehitys, tekoäly mukaan lukien, vauhdittaa tätä muutosta entisestään. Onkin aiheellista kysyä, mitä yhteisöllisyys yliopistossa tänään tarkoittaa ja miten sitä ylläpidetään muuttuvassa toimintaympäristössä.
Yhteisöllisyys on paljon enemmän kuin hyvä työilmapiiri. Se tukee työhyvinvointia, tiedon jakamista, osaamisen kehittymistä, innovatiivisuutta ja työssä jaksamista. Se näkyy siinä, uskallammeko pyytää apua, jakaa myös epäonnistumisia tai löytää helposti oikean henkilön ratkaisemaan ongelmaa. Näissä arjen tilanteissa syntyy yliopiston tärkeä voimavara: yhdessä tuotettu osaaminen.
Yhteisöllisyys rakentuu ennen kaikkea vuorovaikutuksesta ja yhteisistä tavoitteista.
Vaikka työn muutokset ovat monin tavoin myönteisiä ja välttämättömiä, ne voivat vähentää epämuodollisia kohtaamisia, joiden varaan luottamus, yhteistyö ja yhteisöön kuulumisen tunne usein rakentuvat. Samalla yliopisto-organisaation rakenteet voivat vahvistaa kokemusta erillisyydestä. Turun yliopiston työhyvinvointikyselyissä on noussut esiin huoli vaikutusmahdollisuuksista yliopiston päätöksentekoon, ja keskustelu saattaa toisinaan ajautua vastakkainasetteluun esimerkiksi akateemisen henkilöstön ja hallinnon välillä.
Yhteisöllisyys rakentuu ennen kaikkea vuorovaikutuksesta ja yhteisistä tavoitteista. Sitä luodaan arjen käytännöissä: siinä, miten otamme vastaan uusia työntekijöitä, kohtaamme opiskelijoita, jaamme tietoa, autamme kollegoita ja arvostamme erilaista asiantuntijuutta. Vaikka yliopistossa toimii monia ammattiryhmiä, tutkimus, opetus ja niitä mahdollistavat palvelut muodostavat kokonaisuuden, jonka onnistuminen perustuu yhteistyöhön.
Yhteisöllisyys ei tarkoita vain yhdessä tekemistä, vaan myös mahdollisuutta osallistua yliopiston kehittämiseen ja tulla kuulluksi yhteisiä asioita koskevassa päätöksenteossa. Tästä näkökulmasta yliopiston kollegiolla on tärkeä tehtävä. Se tarjoaa foorumin, jossa yliopiston eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden näkemykset kohtaavat. Kollegion työ muistuttaa konkreettisesti siitä, että yliopiston vahvuus perustuu sen monimuotoisuuteen ja kykyyn hyödyntää erilaisia näkökulmia yhteiseksi hyväksi.
Vahva yhteisöllisyys on myös tulevaisuuden yliopiston menestystekijä. Yliopistot toimivat ympäristössä, jossa teknologia, rahoitus ja yhteiskunnan odotukset muuttuvat jatkuvasti. Näihin muutoksiin vastaaminen edellyttää luottamusta, osallisuutta ja toimivaa vuorovaikutusta. Kollegio on pyrkinyt vahvistamaan tätä roolia järjestämällä tilaisuuksia, joissa koko yliopistoyhteisö voi keskustella yhteisistä muutoksista ja tulevaisuuden suunnasta. Marraskuun 5. päivä kollegio järjestää seuraavan koko yliopistoyhteisölle avoimen keskustelutilaisuuden yliopistojen kansainvälisyydestä: miten yliopistot voivat houkutella kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita sekä saada heidät viihtymään, edistää yhteisön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä parantaa uramahdollisuuksia ja työllistymistä Suomessa.
Yhteisöllisyyttä ei kuitenkaan voida ulkoistaa johdolle, esihenkilöille tai kollegiolle. Jokainen yliopistolainen rakentaa sitä omassa työssään. Samalla yliopiston rakenteiden ja päätöksenteon tulee tukea osallisuutta ja luottamusta. Kollegion näkökulmasta yhteisöllisyys ei ole vain työhyvinvointikysymys, vaan yliopiston toimintakyvyn, uudistumisen ja menestyksen edellytys. Yliopiston tärkein voimavara ovat ihmiset ja heidän kykynsä tehdä yhdessä sellaista, mihin kukaan ei yksin pysty.
Anna Karhu
Kirjoittaja on Turun yliopiston yliopistokollegion varapuheenjohtaja.
