Väitös (elintarvikekemia): MSHc Hany Ahmed
Aika
3.10.2025 klo 12.00 – 16.00
MSHc Hany Ahmed esittää väitöskirjansa ”Molecular Insights to Gut–Brain Communication: Metabolomics Approach on Lifestyle Influences” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64870423642 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Jonathan Swann (Southamptonin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena professori Kati Hanhineva (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on elintarvikekemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/194139 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitös: Elämäntapatekijät voivat vaikuttaa suoli-aivoakselin aineenvaihduntatuotteisiin
Väitöskirjassaan TtM Hany Ahmed tutki metabolomiikan avulla, miten elämäntavat vaikuttavat ihmiskehon aineenvaihduntatuotteisiin. Tulokset osoittavat, että alkoholin käyttö ja ravintotekijät muokkaavat niin sanotun suoli-aivoakselin kannalta mielenkiintoisia aineenvaihduntatuotteita.
Aineenvaihduntaprofiilimme on kokoelma kehomme, mikrobistomme, ravintomme ja ympäristömme tuotteita. Nämä aineenvaihduntatuotteet, metaboliitit, ovat keskeisiä kehomme toiminnassa. ”Metabolomiikassa pyritään määrittämään metaboliitteja mahdollisimman kattavasti. Esimerkiksi veren metaboliittien kokonaisuus eli metaboliittiprofiili on yhteydessä terveydentilaan tai elämäntapoihin,” selventää väitöskirjatutkija Hany Ahmed Turun yliopistosta.
”Metabolomiikka on osoittanut suolistomikrobiston merkityksen kehomme ja aivojemme toiminnalle vaikuttaen esimerkiksi ruoansulatukseen, mielialaan ja siten hyvinvointiin,” Ahmed kertoo. ”Samanaikaisesti aivoihin liittyvissä sairauksissa on tyypillisesti havaittu suolisto-oireita sekä muutoksia suolistomikrobistossa ja metaboliittiprofiileissa. Suoli-aivoakselin tutkimuksessa mikrobiston rooli onkin viime aikoina korostunut.”
Hyödyntäen veri- ja ulostenäytteitä kliinisiin tutkimuksiin osallistuneilta henkilöitä, Ahmed tutki miten elämäntapamuutokset, kuten runsaan alkoholin tai kuitulisän käyttö heijastuvat metaboliitteihin, joilla voi olla merkitystä aivotoiminnalle.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, ovatko veren ja ulosteen sisältämät metaboliitit yhteydessä toisiinsa eri elämäntavoista tai terveydentiloista huolimatta.
Väitöskirja osoitti, että alkoholin runsas käyttö vaikutti merkittävästi kehon aineenvaihduntaan – erityisesti rasvoihin, sappihappoihin ja ruokavalioon liittyviin yhdisteisiin. Kolmen viikon alkoholittoman jakson jälkeen monet havaituista muutoksista alkoivat palautua. Osa metaboliiteista liittyi myös mielenterveysoireisiin. Inuliinikuitulisän samanaikaisella käytöllä oli omanlaisensa vaikutus metaboliittiprofiiliin, Ahmed kuvailee.
Elämäntapatekijät ja terveydentila yhdessä tuottavat yksilöllisen kokonaisuuden, mikä heijastuu myös veren ja ulosteen metaboliittien välisiin yhteyksiin eri tavoin, hän jatkaa. Tulokset osoittavat, että se mitä syömme, juomme ja miten liikumme, muokkaavat suoli-aivoakselin kannalta kiinnostavia metaboliitteja ainakin osittain suolistomikrobiston välityksellä. Tosin vaikutukset eivät kuitenkaan aina ole helposti ennustettavissa.
Tulokset korostavat yksilöllisten lähestymistapojen merkitystä suoliston ja mielenterveyden hoidossa sekä avaavat uusia näkökulmia siihen, millä tavalla arjen valinnat voivat vaikuttaa kehomme toimintaan.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64870423642 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Jonathan Swann (Southamptonin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena professori Kati Hanhineva (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on elintarvikekemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/194139 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitös: Elämäntapatekijät voivat vaikuttaa suoli-aivoakselin aineenvaihduntatuotteisiin
Väitöskirjassaan TtM Hany Ahmed tutki metabolomiikan avulla, miten elämäntavat vaikuttavat ihmiskehon aineenvaihduntatuotteisiin. Tulokset osoittavat, että alkoholin käyttö ja ravintotekijät muokkaavat niin sanotun suoli-aivoakselin kannalta mielenkiintoisia aineenvaihduntatuotteita.
Aineenvaihduntaprofiilimme on kokoelma kehomme, mikrobistomme, ravintomme ja ympäristömme tuotteita. Nämä aineenvaihduntatuotteet, metaboliitit, ovat keskeisiä kehomme toiminnassa. ”Metabolomiikassa pyritään määrittämään metaboliitteja mahdollisimman kattavasti. Esimerkiksi veren metaboliittien kokonaisuus eli metaboliittiprofiili on yhteydessä terveydentilaan tai elämäntapoihin,” selventää väitöskirjatutkija Hany Ahmed Turun yliopistosta.
”Metabolomiikka on osoittanut suolistomikrobiston merkityksen kehomme ja aivojemme toiminnalle vaikuttaen esimerkiksi ruoansulatukseen, mielialaan ja siten hyvinvointiin,” Ahmed kertoo. ”Samanaikaisesti aivoihin liittyvissä sairauksissa on tyypillisesti havaittu suolisto-oireita sekä muutoksia suolistomikrobistossa ja metaboliittiprofiileissa. Suoli-aivoakselin tutkimuksessa mikrobiston rooli onkin viime aikoina korostunut.”
Hyödyntäen veri- ja ulostenäytteitä kliinisiin tutkimuksiin osallistuneilta henkilöitä, Ahmed tutki miten elämäntapamuutokset, kuten runsaan alkoholin tai kuitulisän käyttö heijastuvat metaboliitteihin, joilla voi olla merkitystä aivotoiminnalle.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, ovatko veren ja ulosteen sisältämät metaboliitit yhteydessä toisiinsa eri elämäntavoista tai terveydentiloista huolimatta.
Väitöskirja osoitti, että alkoholin runsas käyttö vaikutti merkittävästi kehon aineenvaihduntaan – erityisesti rasvoihin, sappihappoihin ja ruokavalioon liittyviin yhdisteisiin. Kolmen viikon alkoholittoman jakson jälkeen monet havaituista muutoksista alkoivat palautua. Osa metaboliiteista liittyi myös mielenterveysoireisiin. Inuliinikuitulisän samanaikaisella käytöllä oli omanlaisensa vaikutus metaboliittiprofiiliin, Ahmed kuvailee.
Elämäntapatekijät ja terveydentila yhdessä tuottavat yksilöllisen kokonaisuuden, mikä heijastuu myös veren ja ulosteen metaboliittien välisiin yhteyksiin eri tavoin, hän jatkaa. Tulokset osoittavat, että se mitä syömme, juomme ja miten liikumme, muokkaavat suoli-aivoakselin kannalta kiinnostavia metaboliitteja ainakin osittain suolistomikrobiston välityksellä. Tosin vaikutukset eivät kuitenkaan aina ole helposti ennustettavissa.
Tulokset korostavat yksilöllisten lähestymistapojen merkitystä suoliston ja mielenterveyden hoidossa sekä avaavat uusia näkökulmia siihen, millä tavalla arjen valinnat voivat vaikuttaa kehomme toimintaan.
Viestintä